Ispanien policii miärättih estämäh Katalonien iččenäzysiänenando

Hyvästi Espanaja!Syyttäjänvirrasto miäräi iänenanduo tugijat meerat suvvon kuultavikse.
Ispanien valdivon syyttäivirrasto miäräi mennyt kolmaspäivänny, ku kai Katalonien iččenäzysiänenanduo tugija meerat pidäy kuččuo suuvvon kuultavikse.
Heidy ebäilläh zakonoin rikkomizes virranhoijos. Ku meerat kieldävyttäneh kuullustelus, policieloil pidäy tuvva heidy.
Ispanien korgevimat suudoelimet, Katalonien alovehelline korgevin suudo dai alovehparluamentan juristat ollah tovendettu iänenandohankeh zakonanvastazekse.
Katalonien separatistazen alovehjohton ajettuu iänenanduo, kudai on miäry pidiä 1.ligakuudu tovennägözeh tugou yli 700 meerua. Katalonies on nenga tuhat kundua, kudamis valdaozua ohjatah separatistupuolovehet.
Nenga 30 kundua ohjuai Kansan yhtenäisyys (CUP) ilmoitti kerras, ku sen meerat ei lähtetä omatahtozeh suvvon edeh.
Valličusuurnat voijah konfiskuija
Meeroin tuomine kuultavikse kuuluu Katalonien alovehjohton kohtinazes alazuos olijale Katalonien omale policiele Mossos d’Esquadrale.
Nenga 18 000 policiel pidäy sežo estiä zakonatoi iänenandamine, konzu Ispanien korgevin suudo da Katalonien syyttäilaitos muga vuajitah.
Mossos d’Esquadran piälikkö Josep Lluis Trapero välitti tossarren policieloile käskyn estiä iänenando ligakuus.
Se merkiččöy muun keskes mahtollizien uurnien da valličustarbehien konfiskuimistu da toinah iänenanduo järjestäjien arestuimistu, ku hyö oldaneh julgizet virranhaldivoiččijat libo vastustettaneh policiedu
Käsky voibi sežo merkitä iänenandokampuanien estämisty. Kampuaniel oli miäry algua 14.9. Kampuanien nettusivut salvattih suvvon käskys jo 13.9. Net yhtelläh ruvettih ruadamah ulgomualazis serverois.
Kahtenluaduzii policieloi
Policiipiälikkö Traperon hyväksyttyy suudolaitoksen vuadimuksen, häi ruadoi vastoin Katalonien alovehhalličuksen johtajan Carles Puigdemontan julgizeh ezitettylöi tahtoloi.
Traperon ezimiehii ollah policiiministru Joaquim Forn da policiiylijohtai Pere Soler. Hyö ollah kovan liinien separatistat.
Trapero toinah opitah jättiä syrjäh. Katalonien poliiciet toizielpäi ollah Ispanien syväinaziiministerstvan alazet, da heijän ydinruado on konstitutsionnoin jälletyksen turvuamine.
Sežo Ispanien valdivon policii Guardia Civil dai Policia Nacional suadih Katalonien syyttäilaitokselpäi sama käsky estiä iänenando, da ruatah sit Katalonien policienke.
Barcelonas jullattavu päivylehti El Periodico kerdoi kolmaspäivänny, ku ližiä policien hälineheneständyjoukkoloi ollus jo tuhanzin siirretty Katalonieh da lähäzile alovehile.
El Periodicon mugah Ispanien syväinaziiministerstvan piämiäry on kaksinkerdastua valdivon policiivägi Katalonies. Sie normal’noih on nenga 6000 miesty.
Lehti ei maininnuh nimidä lähtetty omile tiijoile.
Piättäi vägilöinkoittelus
Kaikes huolimattah Katalonies nygöi on alganuh vuozii jatkunuon irdavumishankehen merkiččii vägilöinkoittelus.
Piättäjiä on, novvatetahgo Katalonien virgumiehet – enne kaikkie policii da suudolaitos – alovehhalličustu vaiku Ispanien keskushalličustu.
Suvvon piätöksii on jo äijäl. Mahtollistu on, ku alovehhalličuksen tärgevimät separatistujohtajat eroitetah ruavos. Katalonien korgevin suudo on hyväksynnyh heidy vastah nostetut syytehet, kudamat kosketahes virgustuatusan da julgizien varoin viärähkäytändiä.
Ispanien piäministru Mariano Rajou kiändyi kolmaspäivänny katalonielazien puoleh, ku hyö ei otettas ozua iänenandohommailuloih.
-Rahvahaniänenanduo ei voi pidiä, konzu se olis moine zakonatoi ruado, sanoi Rajoy uvvessah.
-Ku zakonua ei novvatettane, rahvahan enimistön tahtol ei enämbi ole merkičysty da jogahine voibi ruadua midä tahtou, Rajoy perusteli.
Halličus on kehoitannuh Katalonien separatistoi ajamah omassah azien Ispanien parluamentas.
Halličus on piädynyh tupikkah
Ispanien halličus on piädynyh tupikkah. Separatistat duumaijah iänenannon jälgeh kerras sanuo voimah heijän luajitut siirdymyzakonat da todevuttua yksipuoline irdavumine.
Halličus oppiu katkata hankehen estämäl iänenannon.
Alovehjohtai Puigdemontan mieles Kataloniel on oigevus sanuokseh iččenäzekse nengozen ”sanondanvällytty kahliččijan” ruavon täh, ku iänenando estetänneh.
Katalonies yhtelläh on jo olluh yksi iänenando, alovehvalličuksien tiemannu on ollut iččenäzys da puaksuh on mielien čotaiččemistu. Alovehhalličuksen johtai Puigdemont priznaičeh, ku iččenästymisty kannattau nenga 2 miljonua niilöis nenga 5,5 miljonas, kudamil on iänioigevus.
Rahvahienvälisty tunnustandua Katalonii ei sua. Rahvahienvälizet laihinjavottelijat varaitetah, ku hankeh varaittau Ispanien talovusnägymii.
Europan liitto on sanonuh, ku EL-muas irdavui aloveh irdavuu sežo EL:s.
Lähte: Jyrki Palo, yle.fi
Fotokuva: Quique Garcia / EPA / yle.fi  Banderolis sanotah: Proššai Ispanii!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *