Vienankarjalazet runonpajattajat interesuijah nuordu tutkijua

250px-Inha_runonlaulajat

Suomelazet tutkijat ollah kiinnitetty mieldy vienankarjalazeh runonpajatusperindeheh 1800-luvul algajen, da viegi tämä perindeh interesuiččou tutkijoi. Eräs heis on Helsingin yliopiston jatko-opastui, folkloristu Tuukka Karlsson, kudai tutkiu vienankarjalazii runonpajattajii. Häi on luadinuh oman magistrututkimuksen Jouhko da Kostja Huotarises, kalevalalazis runonpajattaivelleksis.
Tuukka Karlsson sanelou, ku velleksien runomateljualu kerävyy heijän muodoiltulois yksilöllizis runolois. Toizielpäi heijän omat runot käzitelläh yhtehizii alovehellizes runonpajatandas käytettylöi tiemoi da käytetäh yhtehizii sanajoukkoi, kui ezimerkikse ”vagau vahnu Väinämöine, tiedäi ijäniguine.
Jouhko da Kostja Huotarisen runokorpukset erotha muuloin runonpajattajien ainehistolois, ga samanluaduziigi piirdehii on. – Heijän omas kodivoulostis tovennägözeh pajatettih enämbän yhtenjyttymäh tabah migu loitombal olijoil alovehil, kudamil oli ”oma miitalline murreh”, da nägökulmu runoloin tapahtumih, aksentiiruiččou Karlsson. Hän on sežo huomannuh, ku velleksien runot sanellah ylen eriluaduzis dielolois. Jouhko Huotarinen pajatti enimyölleh kerdojii runoloi, ga maltoi sežo vähän liiriekkua i loitšusvirzii. Kostja Huotarinen pajatti vaiku loitšusvirzii, kudamii hänel oli äijän.
Vellekset ruattih runonpajattajinnu mollembin puolin 1800-luguu da heijän kalevalamiäräzii runoloi tallendettih Axel Borenius, Arvid Genetz, Anders Sjögren da Into Inha. Nämät runot on kerätty Suomelazen Kirjallizuon Seuran jullattuh Suomen Kanzan Vahnat Runot -antolougieh. Sidä voibi välläh lugie sežo internetas: www.skvr.fi
Lähte: Karjalan Sanomat, Sergei Karpov
Fotokuva: Wikipedii / I.K.Inha Inha fotokuvai runonpajattaivellekset Poavila da Triihvo Jamasen Kalevalal vuvvennu 1894

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *