Väitös Suomen pravoslaunoin kirikkölöin arhitektuuras

Kielletty kupoli, avattu alttari – Venäläisyyden häivyttäminen Suomen ortodoksisesta kirkkoarkkitehtuurista 1918–1939 , Hanna Kempin tuoreh väitöskirju, sellittäy mittumii muutoksii pravoslaunoin olemasolevih kirikkölöin arhitektuurah suunnattih i mittuzet oldih pluanat, kudamat koskettihes uuzien kirikkölöin da časounoin muoduo.
Kempin mugah kirikkötaijon rahvahallistamine oli leviembäh pravoslaunoin suomelazikse muuttandah libo ven’alazien merkien iäres ottamizeh liittyi ilmivö, kudai on tapahtunnuh kaksi kerdua. Enzimäzikse vuvven 1918 tapahtumien jälles, konzu valdivo otti haltuh omazuttu da 1920-luvul lähtijen, ku uvven kirikköarhitektuuran muodokieldy ruvettih kohendelemah suomelasrahvahallizekse. Piäruadajikse täs ruavos Kemppi mainiččou Suomen valdivon, voinusualoivirguniekat, muinasmustohallindon da kirikön muzeivirguniekat dai kirikkökunnan suomelasmielizen hallindon dai sen alaizen, rahvahallizekse muuttai komitietan. Uuzi muodokieli nojai Suomen aigalazeh ahitektuurah, ga suomelas-karjalastu kirikköarhitektuurua ečittäjes mallii kačottih sežo karjalazes puukirikköarhitektuuras. Toizielpäi kiriköt da časounat azetettih ven’alazil ezinehil. Kirikön syväindön rahvahalline muodokieli perustuigi vallon miärän ližiämizeh da mistiekan karsindah. Omas väitöskirjas Kemppi käzittelöy sežo sidä midä ristikanzat uvven kirikköarhitektuuran planiiruičendas da todevuttamizes paistih i sidä, ku virallistu suomekse muuttamispaginua vastustettih.
suomenlinnan kirkko nykyinenNämmien ližäkse Hanna Kemppi on huomavoinnuh, ku erähis voinien vällis rakendettulois pravoslaunoin kirkikkörakenduksis voibi nähtä yhtevyksii ven’alazeh arhitektuurah rahvahallizes muodokieles huolimattah.

Väitöskirju tuou ezih kui nygözen Suomen muga i luovutetun Karjalan pravoslaunoin kirikkölöi, kudamien arhitektuurah on luajittu muutoksii mainittuloin voinien välis libo kudamien planiiruičendah uuzi ajattelutaba on jo vaikutannuh. Väitöksen nimi vihjuau sih, kui kupolois luovuttih i daže viettih alah. Sežo altariloin arhitektuurah otettih rahvahallizennu piettylöi vaikuttehii da ristikanzoin annettih nähtä ikonostuasan tagan olii altari.

suomenlinnan kirkko vuonna 1908Mollembis fotokuvis on Pyhän Aleksanteri Nevskin kafedral’noi, kudai nostettih Suomenlinnah vuvvennu 1854 da muutettih l’uteranskoi kirikökse vuvvennu 1918.
Lähtehet: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-66-5503-1 da Karjala -lehti, Terttu-Elina Kalaja

Fotokuvat: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *