PIÄKIRJUTUS 6.3.2017

VÄHEMBISTÖLÖIN OIGEVUKSII VASTUSTETAH AINOS VIE ENDIZEH TABAH

miehitysajan opas 1942Jälgimäzinny päivinny on meedies kerrottu Makedounien poliittizes kuohunnas. Yksi dielo kudamas riijelläh, on albanien kielen da albanivähembistön stuatussu. Makedounien eläjis albanielazii on 25 %. Vähembistö da muan oppozitsii ajetah muan kielele toizen virallizen kielen stuatussua. Muan halličus myös vastustau ezitysty, ku se heikondas sen mieles muan rahvahallistu yhtenäžytty. Tämä kestämätöi väiteh on tuttavu sežo erähis muulois Europan mualois, kudamis viegi ei tahtota kohendua kielivähembistölöin stuatussua.
Perustelu on olluh käytös sežo Suomes kogo 1900-luvun aigua da ozutahes, ku on aijankohtaine sežo 2010-luvul. Enne kaikkie Akadeemine Karjal-Seuru da Suomelazuon Liitto perusteltih karjalan kielen da kul’tuuran vastustamistu samal argumental. Mollembat laidurahvahallismielizet järjestöt sežo ruattih aktiivizeh karjalankielizii vastah. Vuvvennu 1938 net törmättih kiihkieh E.V.Ahtian ezitys karjalan kirjukielen luadimizekse da piettih karjalua vaiku suomen murdehennu. Jo sidä enne, 1920-luvun lopul, net oldih allettu levei kampuanii karjalazien edu- da sugunimien suomelastamizekse. Tämä ruado jatkui sežo suomi-okupatsien aigah Päivännouzu-Karjalas vuozinnu 1941–1944.
Monet voijah duumaija, ku sehäi on histouriedu, da nygöi on toizin. Žiäli on, ku dielo ei ole muga yksinkerdaine. AKS ei enämbi rua, ga se perindehyhtistys jatkau omassah ruadamistu. Se on kogonah ellendämätöindy konzu ozutahes, ku järjestön nägemykset karjalan kieles da karjalankielizes vähembistös ei olla lehtikirjutusten perustehel uvvistuttu 1940-luvun jälgeh. Suomelazuon Liitto puolestah tahtou heikondua meijän muan ruočinkielizen vähembistön stuatussua da liiton johtohengilöt ollah julgizuos vastustettu sežo äijii muuloi vähembistölöi.
Mennyt sygyzyn tai liitto pani alguh EL-tiijoitushankehen, kudamal opittih ”avvuttua” saamilazien i karjalazien rajas yliči -yhteisruaduo. Projektu oli algajien jyttyöh luajittu da dieluotiedämätöi yritys, kudai palveli enne kaikkie vaiku Ven’an virguniekkoin ajettuu karjalazien sordopoliitiekkua da ei ni yhty karjalazien vähembistölöin dieluo. Suomes oli houkuteltu kerale pari dieloh pahoi tunnustunnuttu rahvahallismielisty professorua, kudamii tarvittih Suomen ulgoministerstvah näh tarvittuloin raportoin luajindas. Karjalazii käzittelijäs raportas ezitettih Suomen kielipoliitiekkah uuttu ruadajua, kielinevvostuo libo kieliplaniiruičuskomissiedu, kudaman tarkoituksennu olis muun keskes kohendua julgizen palvelendan tazuo da kehittiä karjalankielisty meediedy. Komissii ruadas yhteisruavos ”ministerstvoin ohjattuloin” ven’ankarjalazien järjestölöin da virguniekkoinke. Tämän ezityksen todevumine vaigevuttas äijäl karjalankielizien vähembistölöin stuatussua da ruadamistu mollembis mualois. Ihan se ongi ezityksen tovelline tarkoitus. Suomelazuon liiton hankehel opittih sežo endisty enämbän sevoittamah kielipoliittistu tilandehtu Suomen puolel. Eniten kummeksin sidä, ku meijän muas nygöigi löydyy ”hyövyllizii idiottoi”, kudamat tahtotah avvuttua ven’alazii virguniekkoi yhtistämäh karjalankielizet valdurahvahah da vaigevutetah Suomen karjalankielizien edunkačondua. Ozuttuakseh selgieh, ku mollembien mualoin laidunatsionalistat ajetah ainos vai samua poliitiekkua migu 1900-luvulgi. Tunduu, ku YK:n da Europan nevvoston sobimuset ei merkitä heile nimidä.

Pertti Lampi

Yksi kommentu “PIÄKIRJUTUS 6.3.2017

  1. Suomalaisuuden liitto : Kielivähemmistöt rajoilla

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/12/16/loppuselvitys-luettavissa-kielivahemmistot-rajoilla-janne-saarikivi-ja-pekka-suutari/

    Kielivähemmistöt rajoilla – Saamen- ja karjalankielisten rajat ylittävä yhteistyö Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan näkökulmasta

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/wp-content/uploads/2016/12/Kieliv%C3%A4hemmist%C3%B6t-rajoilla_A4_2016_web.pdf

    Ote selvityksestä (s.30):

    ” Joensuussa järjestettiin 23.9.2016 kuulemistilaisuus, jossa nyt käsillä olevan selvityksen ensimmäinen esiselvitysversio esiteltiin ja karjalaisilta järjestöiltä oli pyydetty kommenttipuheenvuoroja siihen.
    Esiselvityksen yhteiskunnallista analyysiä pidettiin hyvänä, mutta suuri osa keskusteluajasta käytettiin karjalan kielen murteiden erottelun ja nimitysten ongelmiin, joita selvityksessä pyydettiin tarkentamaan.”

    Että joo, mukavaa taas kerran huomata miten eräillä ”karjalan kielen aktivisteilla” oli tuolloinkin asioiden tärkeysjärjestys kohdallaan…

    Jos karjalan kieli lähitulevaisuudessa sammuu meillä Suomessa, niin eipä tarvitse pitkään arvuutella että mikähän mahtoi olla yksi päällimmäinen syy siihen että näin pääsi käymään.

    Vähäzel taki mieldy lämmitti se, ku kirjutuksen mugah sie Jovensuus yhtelläh paistih (yhten) karjalan kielen murdehis ja niilöin nimilöis. Puaksuhhäi suammo (libo jovvummo?) lugie, kui erähät čuppupatriotat da ”ičeopastunnuot spetsialistat” varmah sanotah ku on olemas kaksi, kolme, nelli, viizi eri karjalan kieldy – ei vaiku yhty karjalan kieldy, kudaman eri murdehet enämbi libo vähembi erotah toine toizes.

    Samal lougiekal naverno tiä Suomesgi paistah 10-12 eri ”suomen kieldy”, libo mugasanottui ”suomelazkielii”. Tottu toven pidäy diivuija, mikse suomelazet ristikanzat ollah oldu vaikkani muga hätken eigo olla prižmitty zakonallizii oigevuksii nämmil äijile eriluaduzile ”kielile”?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *