Karjalan kielen opastajat verkostoittihes Valamoil

Valamon opiston kursile kerävyi kevätkuun allus yheksä ristikanzua. Keral oli kui rahvahanopistolois karjalan kieldy opastajua mugai tostu karjalan kieles kiinnostunuttu rahvastu. Joukon opastajinnu oldih Sanna-Riikka Knuuttila, Raija Pyöli da Natalia Gilojeva. Kahten päivän aigua paistih kielen opastamizes aiguzele rahvahale, karjalan kielen opastuksen jygevyös da vesselyös, karjalan kielen sanakniigois da kiändämizes.

Valamoil2Lapselehäi opastumine on kebjiembi, aiguzele rahvahale sih jo pidäy enämbi aigua, toistuo da harjaitustu. Yksi jygevys rahvahanopistoloin kursois on se, ku ei tävvy rahvastu muga, ku vois jaguakseh algu- da jatkojoukkoloih. Sit samazes joukos on kui vaste-algajua mugai maltajua pagizijua. Opastajal on hommua kehittiä kursan programmu muga, ku sit olis hyödyy mollembile joukkoloile, ga yksikai ei olis toizele liijakse jygei eigo toizele liijakse kebjei. Toizielpäi yhtes opastumine on tärgei da ollou sil samazel kursal vastealgajua da jo maltajua, voibi käyttiä toizien kursalazien tieduo da maltuo: jo maltajat voijah olla hyvät abuniekat da heijän omale maltolegi on hyödyy sit, ku nevvuo toizii. Yksi hyvä da prostoi nevvo kaikile ristikanzoile on iäneh lugemine: lugiekkua kois iäneh karjalankielizii tekstoi. Hos karjalankielizien tekstoin lugemine allus voigi olla jygei, ga yksikai ku luvennou ielleh, hos ei joga sanua ellendäsgi, ga se hil’l’akkazin rodieu kebjiembi. Tänäpäi jo hyvin löydyy aijankohtastu materjualua kursoil käytettäväkse ezimerkikse Oma mua -lehtes da Yle Uudizis, da niidy maksau lugie joudoaijalgi.

Hos sanakniigatgi ollah opastujan yksi tovelline abuniekku, ga nimis sanakniigas eihäi lövvy joga sanua. Sit hyvä olis opastua rahvastu sihgi, kui vois löydiä sanua, oppie duumaija se samaine dielo toizeh luaduh, kaččuo olisgo toizis sugukielies hyödyy sit kui sie on se sana luajittu da muga ielleh. Muitegi sanakirju ei ole yksi ainavo tozi. Pyöli saneli sanakniigoin luadimizeh näh: ”Myö sanakirjoin luadijat vai ehtotammo”. Sanakniigas olii sanahäi automuattizesti ei tule käyttöh, ei sidä käyttäjät hyväksytänne.

Vuozien aloh on vie muuttunuh se, ku vuozikymmenii tagaperin opistoloin piirien allettuu keral oli rahvastu, kudamil jo oli kielineruo. Silloi net kursit enämbi oldih rouno ku paginkluubua. Tänäpäi kursiloile tulou toizen polven rahvastu, kudamil ei ole kielineruo valmehennu, heil pidäy sidä opastuo allus algajen. Sendäh niilöil kursiloil pidäy toven kielen opastustu. Vie opastajale on tärgei tiijustua mittuine juuri se joukko on: yksi joukko on pajattai joukko, toizile on mieldy myö toine dielo. Ga sen joukon omaluadužuon tiijustamine avvuttau suaha kursile hyvän yhteshengen.

Karjalan kielen opastajil ei ole tugie yhtenjytyi, kui nengozil opastajil, kelle puutuu vastavuo oman alan kolliegoin kel školas opastajien pertis. Täl kursil ”verkostoijakseh” oligi tärgei sana. Muga kui Natalja Gilojeva saneli kiändämizeh näh: ”Verkostoiččei toizien kiändäjien kel”, yhtenjytyi karjalan kielen opastajien pidäy verkostoijakseh toizien karjalan kielen opastajienke. Verkosto on tärgei ei vaiku sendäh, ku jogahizel ei pidäs ičekseh niilöi samazii materjualoi kerätä da luadie, ga sendähgi ku joga ruavos pidäs suaha paista da jagua ajatuksii kolliegoin kel.

Verkospäi, ezimerkikse facebookas, suau terväzeh abuu, ku puuttunou kiännettäväkse sana libo sanoi, kudamii sanakirjois eule. Ainos löydyy ristikanzu ken tiedäy libo maltau luadie pättävän sanan, ga yhtelläh ihan joga kerdua ei ehti kyzyö vaiku pidäy kiändiä terväzeh. Natalia Giloeva saneli, ku uudizien karjalakse kiändämine on rutto ruado da sanatgi pidäy duumaija muga ruttoh. Se on jygiedy, konzu tervähgi luajittu kiännös pidäy olla hyvä, Giloeva mustoitti. Hos ollou aigua voibi sanoin valličemine sitgi olla vaigiedu vivahtuseroloin täh i silloi, ku on äijy variantua. Ližäkse on hyvä mustua hairehehvedäjät sanat, kudamien merkičys suomen kieles on toizenluaduine. Ezimerkikse äijät da akku.

valamoilKielen täh maksau yhtelläh ruadua da tekstoi kiändiä sendäh, ku moine avvuttau kieldy moneh eri tabah. Karjalan kieldy maksau sežo opastua, hos segi lie toiči vaigei dielo. Ainos näit ku ei lövvy opastajii libo opastujii da sit voibi olla, ku jo kerävynnyh gruuppu ei pyzy yhtes. Aiguzien opastai Sanna- Riikka Knuuttila saneli nenga omassah ruavos. Hänen mugah vahnembat opastujat opastutah uuttu kieldy vähän hil’l’embäh taktah da erähil heis on huigei paista. Erähät tahtotah opastuo uuttu kieldy, toizet tahtotah opastuo pagizemah libo opastuo buaban paistuu kieldy libo opastuo karjalan kieldy sendäh, ku se kuuluu vesseläl da ekzouttizel. Nämmien tahtojen yhtistämine opastukses on vaigei dielo, da se, kui opastetah. Pajatetahgo, lugietahgo, a kuibo sit kielioppi? Kai vahnembat opastujat ei välttämättäh tahtota lugie kielioppie da sendäh sidä toiči opastetah rouno ku sevoittamal se mihtahto vesselembäh ruadoh.

Kui opastai muga i opastujat tottu tarvitah tugie moizes ruavos, ga ku opastai nägöy opastujan ilon menestykses, on se kui zuaharii olis suus, muga magiedu on, sanoi Knuuttila da ližäi, ku opastajal pidäy mustua sanuo vahnembile opastajile tämä: kieldy eule vaigei opastuo, opastumisaigu vai on pitkembi.

Maria Kähäri da Sirpa Hentula

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *