Kalevalazen runohuon alguperä tahtotah vie nygöigi peittiä Suomes

Piäkirjutus 1/2016

Bajorat-kantele-uusiLähän Kalevalanpäiviä da muuh aigahgi Suomen kanzalliseeposas kirjutetah vägi boikoih. Se mi čökkiäy silmäh nuolois uudizis da palstois on se, ku niilöis ei nikonzu iččenäh mainita sidä tozidieluo, ku tai kanzallisrunohus on läs kogonah karjalan- da ižoralaskielisty suullistu kirjallizuttu. Laidurahvahallismielizet suomelazet tiedomiehet da kirjuttajat ollah sellitetty suurele rahvahale jo yli 170 vuottu, ku runot ollah suomenkielizet. Mennyt vuozinnu tädä kielahuttu harvazeh tabuau muijal kui laidunatsionalistoin lehtis da nettusivuloil. Erähät alan tutkijat tottu vie nygöigi erehtytäh luadimah tuan ošipkan. Sen sijah tänäpäi monil toimittajil da muuloil kirjuttajil on tavannu ezittiä, ku tai perindeh on baltiekkumerensuomelaine. Lugijoile ei tiedäjen tahtojen sanella kudamien kanzoin perindehes on kyzymys. Lugijat muanitetah uskomah, ku kyzymys ongi suomelazes kanzanrunohuos.

Mindäh ruatah nenga? Enimis tapahtuksis lienöy kyzymys karjalazien da ižorolazien väheksindäs da sit, ku kirjuttajat pietäh heidy vastoin tozidieloloi suomelazinnu. Olen puaksuh vastavunnuh moizih kirjuttajih, kudamien mieles nuoloi kanzoi da heijän omii kielii ei enämbi tarvita nygözes muailmas. Net joutah kuolta pois. Nenga ollen, niilöi ei ni vouse tarviče mainita. Tämänluaduine lugijoin muanittamine da manipuliiruimine on minun mieles ylen suudittavua. Hos dielo on ylen paha, juohtuu mieleh päivännousunemsu korondu, kudamas muanitandu on huipus. Trabantan da Mercedes Benzan välil järjestettih mašinkilbailu. Jälgimäzekse mainittu tiettäväine voitti. Päivännouzu-Germuanien meedii julgai yhtelläh nengozen uudizen: Trabant tavoitti hyvin suavutustu suures kanzoinvälizes mašinkilbailus. Se piäzi toizele sijale. Mercedes Benz sen sijah jäi samas kilbailus vaste toizekse jälgimäzekse! Kui muanittelijas kirjuttamizes muga i korondas on piättäjiä se, midä ei sanella. Olis hyvä, ku kirjuttajat annettas rahvahale oigien kuvan kalevalazen runohuon alguperäs da ei jätettäs sanelemattah tozidieloloi. Ozakse suomelazet tutkijat ollah enimyölleh pravvakkahat, ga monien toimittajien da muuloin kirjuttajien kohtal on vie äijän parandamizen varua.

Muiten, ven’alazethäi voidas ezittiä ielpäi mainitul hiitroil taval, ku kalevalaine runohus on juuri ven’alastu, sendäh ku Ven’an da Suomen Karjalat dai Inkeri kuuluttih silloi Ven’an suarikundah da eläjät oldih sit Ven’an kanzalazet da vuodeh 1861 suate ozittain sežo muaorjat. Kyzymys on sit juuri Ven’an kanzanrunohuos. Karjalazii da ižorolazii ei tiettäväine tarvičis mainita ni yhty. Voidas paista Karjalan da Leningradan alovehien suullizes kirjallizuos.
Kuva: Archibald Bajorat, Uuzi Kandele

Pertti Lampi

Yksi kommentu “Kalevalazen runohuon alguperä tahtotah vie nygöigi peittiä Suomes

  1. Hieno kirjoitus sinänsä. Mutta yleiessä tiedossa on ja sekä venäläisten, suomalaisten että saksalaisten tutkijoiden mukaan, Kalevalassa on 3000-4000 vuoden ajalta runoja eri paikoista ja suomalaisista ”kantakielistä”. ”Suomen kansan vanhat runot ja loitsut” -kokoelma (SKS) sisältää lähes 100 000 eri runoa. Niissä on livviläisiä, lyydiläisiä, vepsäläisiä, inkeriläisiä, virolasisia jne, suomalsisia ja jopa satakuntalaisia ja pohjanmaalaisia runoja, kaikilla kielillä ja murteilla.

    Ei voida siis sanoa, että Kalevalakaan, mikä on osa tuota kokoelmaa, olisi karjalaista tai suomalaista alkuperää. Koska se on kaikkia mainittuja ja vielä laajempikin (merjat, muromat ja bjarmit). Kun ottaa huomioon, että vanhimmat osat ovat ajalta, jolloin itämeren-suomalainen kulttuuripiiri ja kielet olivat vielä aika yhtenäisiä ja alue laaja, on alkuperäislähde kuitenkin meidän yhteistä perinnettä (ja kieltä).

    Ylpeinä voimme todeta, että Kalevala ja muut ”Suomen heinojen” runot ovat yksi maailman laajimmista kuttuuriteoksista, sekä samalla eräs vanhimmista säilyneistä. Jopa sumeriaiset ja egyptiäiset sekä intialaisetkin eepokset ja saagat ovat nuorempia. Kiinahan kuului uralilais.ugrilaiseen kuttuuripiiriin vielä aika myöhään. (Mongolien invaasio oli jo eri kulttuuria.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *