Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Piäkirjutus 3/2015

Ozutahes, ku Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu roihes nygöi vaigiembakse, luguh ottamattah ruočinkielizien ”hyvin varustettuu linnua”. Sidä ei varaita nimi, enne kaikkie ku kielizakonanluajindan kehittämine da virguniekkuohjavoin kohendamine on menestytty kogonah jiätyttämäh riippumattah sit, min värine halličus on vallas. Nämmis ololois ei luajita välttämättäh tarvittavii uvvistuksii muuloile kodimaizile vähembistölöile. Talovus on tiettäväine toine perusteh, kudamal estetäh pieniengi vähembistölöin stuatusan kohendamine. Nenga sitgi huolimattah, ku tarvittavat summat ollah nagrettavan pienet verratunnu monenluaduzeh valdivon da kundien harjoitettuh veronmaksajoin varoin tuhluamizeh.
Kovenduvat nägökannat ollah kolmas tilandehtu vaigevuttai dielo. Jo enne nygösty pagolaskriizissua voi čuasvuija muutoksen kohtavundas rahvahallizih vähembistölöih. Sen suadih tiijustua sežo yhteiskunnan ”lembilapsinnu” pietyt saamilazet. ILO – sobimustu ei myösgäh hyväksytty parluamentas da suomelazet poliitikat puututtih suorah saamilazien syväinpuolizih dieloloih i daže saamilasmiäritelmän uvvistamizeh.
Pagolaskriizisan aigua monien poliitikkoin, virguniekkoin da kanzalazien nägökannat ollah muututtu vie negatiivizembakse kodimualazii vähembistölöi kohtah. Karjalazien kohtal mustetah myös uvvessah kačkerinnu muanluovutksii, hos luovuttajile maksettih kohtalaine korvavus luovutetus muas. Kai kandueläjät ei sežogi olla nikonzu hyväksytty vierastu kul’tuurua, kudamas on nähty ven’alazii piirdehii. Heijän mieles ei nenga ollen tarvita nimidä spetshommailendoi kui kielen da kul’tuuran elvytysty. Täh tabah ei duumaija vaiku erähät vahnat ristikanzat, vai monet korgieh opastetut nuoretgi. Negatiivizet nägökannat vähembistölöi kohtah siirrytäh sugupolves toizeh. Tämä kaikin ilmenöy ku liečotah vihua turvupaikaneččijöi vastah.

Rahvahallizien vähembistölöin, enne kaikkie konstitutsies ilmai mainiččemistu olijoin ryhmien kui karjalazien, ei nygöi maksa hermostua tilandehes da lamevuo. Täs tilandehes on toizilleh syydy luadie evunkačondua tevokkahambakse da kohendua tundujah yhteisruaduo. On näit ihan mahtollistu, ku suurien muutoksien aigah voijah suaja uvvistuksii sežo kodimualazien vähembistölöin ololoih. Turvupaikaneččijöi on sežo syydy avvuttua harjavumah uudeh muah da andua heile muudugi abuu. Enne kaikkie meil karjalazil on praktiekkuperästy tieduo sit kui Suomeh juurrutah.

Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *