Ukrainu da Karjal

Pertti Lampi

jaroslavin-sinettiMuudam vuozi tagaperin televiizoras ezitettih dokumentuohjelmu Petroskoin raadivon endizes ruadajas, kudai musteli kačkerah raadivon suomenkielizen periodan lopindan aigua. Naizen mugah hänen omassah eloksen kauhein kodvaine oli, ku raadivos sanottih: ”Täs pagizou Petroskoi”. Mustelendas pastoi läbi viha karjalan kieldy da karjalazii kohtah. Duumaičin jo silloi, ku tua vihahäi on samanluadustu kui ven’alazien laidunatsionalistoin viha ukrainan kieldy i rahvastu kohtah. Nygöi laidurahvahallismielizet ven’alazet ečitäh Ven’an valdivon algukodipaikkua Kiovan Rusjis da Krimil vähäzen samah tabah kui natsistat ečittih voinan aigah Krimil jälgilöi goottilois, kudamat heijän omissah kuvitelmois oldih nemtsoin eži-izii. Nygyven’alazien propagandu on vastoin histouriellizii tozidieloloi, a yhtelläh sidä käytetäh alovehliitoksien perustelus. Ilmivö on samankaldaine kui suurisuomelazien Karjal-ideju. Lähisugurahvahan oman kielen da kul’tuuran olemasolemine kielletäh kogonah suuriven’alazyön da suurisuomelazuon nimes.

Harvu karjalaine libo suomelaine tiedäy, ku karjalazil da ukrainalazil oli yhtevyksii jo yli tuhat vuottu tagaperin. Karjalazien kauppumatkat suundavuttih pitkin jogisistiemoi sežo sillozeh Ukrainah libo Kiovan Rusjin valdukundah. Karjalazii ruadoi sežo Kiovas suate. Vahnois dokumentois mainitah vuvven 1072 mais Tshudan Miikkula, kudai oli jo nimes päätellen baltiekkumerensuomelaine da suurel tovennägövyöl karjalaine. Miikkula oli opastunnuh mies, ku häi otti ozua Kiovan Rusjin kniäzi Jaroslav Viizahan (1019–1054) nevvonandajannu päivännouzusluavilazien enzimäzen zakonkeräilemän Ruskaja Pravdan kirjuttamizeh. Yhtevys ei olluh sattumu, ku Jaroslav oli enzimäi haldivoinnuh Novgorodas da myöhäzembäh Kiovas. Kniäzin akku puoles oli Ruočin kuningahan tytär Ingigerd, kudamale Jaroslav oli svuad’ban yhtevykses andanuh Staraja Ladogan linnan i sen ymbäristön libo karjalazien da ižoralazien eloitetun alovehen.

Kuva: Jaroslav Viizahan pečatti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *