Spetsial’noi monikielizys

Laura Arola

Vaigevus kieles A + vaigevus kieles B = kaksinkerdaine vaigevus?

Ruohtingo jatkua toizen kielen pagizendua lapsele, kudamal kielenkehitys hätkestyy? Voibigo spetsial’noi lapsi olla vähembistökielizes kluasas? Voingo panna spetslapsen kielikylbyh?

Ku lapsel ollou kielellizeh libo kommunikatiivizeh kehitykseh liittyjiä hätkestyndiä, on läs varmua, što vahnembat ollah muvvos libo toizes kuultu suozituksen sit, ku lapsen olis paras keskittyö yhten kielen opastumizeh. ”Opastuo hos yksi kieli putilleh”. Kuulostau ihan tolkullizele. Keskitetäh resursat sih kieleh, mil muailmu pyöriy da školua pidäy kävvä. Se on lapsen edu, sanotah.

Ga mindähbo ei kuulostas yhty tolkullizele se, što ku ollou lapsel kielellizii/kommunikatiivizii vaigevuksii, monen kielen opastumine se vaste ongi kogoaigastu aivovoimisteluu da harjoitustu?

Tämän ližäkse dielol ei ni ole nimidä ruaduo tolkullizuon kel. Pagin on tutkitus dielos. Tiettäväine tutkimustu on vähättäväine lugu da vaiku tiettylöis diagnouzois. Sidä yhtelläh on, da tutkimustu on ruattu dai Suomes. Meil on tutkimuspohjastu näyttyö sille, ku kaksikielizyös ei ole nimidä haittua tutkimukses olluzile lapsile, kudamiml on kielellizii hätkestymii, autisman spektran diagnouzu libo down-sindroumu. Haital tarkoitetah täs kielen kehittymisty verratunnu yksikielizih saman diagnouzan lapsih.

Mindäh sit lapsiennevvolois, liägärilöis, lapsien psihiatrizis ozastolois, paginterapeutois, päivykodilois da školis kokottau ristikanzua, kudamat nevvotah vahnembii yksikielizyön dorogale spetsial’noin lapsen kel?

EN TIIJÄ. Dielo diivittähes minuugi. En sua keksie täh muudu sellitysty, kui što heil ei ole tieduo. Vie enämbi diivittähes se, ku nevvoloi annetah, hos tieduo ei ole.

En voi andua vahnembile muudu ohjavuo, kui duumaija, kenel toven on dielontundemustu nimenomah spetslapsen monikielizyös. Vastavus pahakse mielekse on, ku harval. Lapsiennevvolan tervehyönhoidajal? Lapsienpsihiatral? Psiholougal? Ei monikielizys kuulu ni paginterapeutoin opastundah kui toinah poikkevuksennu, kuriozitietannu. Varhaiskazvatuksen da školan ruadajil voibi olla libo olla olemattah käzitys monikielizyös, no spetsial’noiloin lapsien monikielizyöh ollah opastuttu ei juuri niket.

Muga vai on. Ei sit pie luottua sogiesti nikeh, ga sellittiä iče.

Olemmo ičegi olluh menetiijä mi tilandehes sellittämäs, perustelemas da argumenriiruičemas sidä, mindäh saamen opastundu on lapsen edu. Nämmis paginois vastupuolel ei ole olluh nimittumua tovellistu käzitysty ni normualis monikielizen lapsen kielenkehitykses. Ližäkse azientundijoil ei ole olluh ellendysty sit, ku pagin ei ole vaiku kieles, ga kul’tuuras, identitietas da mahtos olla ozalline omua viitehjoukkuo. Pahin, midä olemmo kuulluh: ”Työ etto duumaiče lapsen parastu”. Nagrettavin, midä kuulimmo: ”Työ etto nygöi tuve lapsen kaksikielizytty, Suomes on yksikai tärgevin maltua suomekse” – tämä sit sanottih kaksikielizystutkijale da saamen kielen profezorale silloi, ku pagin oli saamenkielizen päivyhoijon organizuičendas lapsele linnas. Olen moni kerdua atkalannu duumainnuh sidä, ku nämmä azientundijat varmah paistah samal auktoritietal toizilegi, muahmuutannuzile da heile, kudamil ei ole meijän tiedämysty kielidielolois. Kuulin ezimerkikse dielos, kudamas spetsopastai ei olluh suostunuh andamah spetsopastustu opastunduvaigevuksis kärzijäle lapsele ”enne kui lapsen kois alletah paista vai yhty kieldy”. Mondugo lastu on menettänyh mahton toizeh kieleh sendäh, što kentah uskou ”minus tunduu” -pohjal ku on oigies?

Monikielizyön ellendämättömys nägyy dai testois. Lapsen kielellisty kehitysty testatah libo vaiku toizes kieles libo kahtes kieles yksikielizen tabah. Lapsel voi olla leveigi sanasto, no se ei tule nägövih, ku sanasto on kahtes libo enämbäs eri kieles. Minun oman lapsen suomie on testattu, da hänen kielellisty kehitysty kritikuitu sen pohjal, hos testashäi ei ole testattu toziazies lapsen enzikieldy, kodi- da päivyhoidokieldy.

Monikielizys on kebjei viäryniekku. On kebjei duumaija, ku kielellizet libo opastumizen vaigevuot vaiku pahetah mones kieles. Tozidielo yksikai on, što ku lapsen ollou vaigevuksii kieles A, hänel on ihan varman dai vaigevuksii kieles B. Kaksikielizyön alle voibi monesti peittyö tovelline kielen kehityksen probliemu. Da toizielpäi vaigevuksii kieles A on ihan ilmai kieldy B:gi. No ongo vaigevuksii vähembi, ku kieldy B ei olle? Nimenomah täs ei ole nimidä näyttyö. Ku ollou kieli B yksikai ristikanzan eloksen kannal tärgei dielo, vaigevuksii sen opastumizes vaste myöhembi libo aiguizennu voi olla äijängi.

Luin vastevai kirjutustu, kudamas vahnembi abrikuičči, ku ei tahto paista omua muamankieldy lieväh autistizele lapselleh, ku tälle on yhten kielen käytön da sotsializien tilandehien ellendämine on jo jygiettäviä. Ellendän duumavon. Yksikai smietin, ku eigo juuri autistan spektran lapsele olis hyvä harjoitella luonnollistu kaksikielizytty, kielien eri merkityssistiemoi, käyttötaboi da sotsializii konventoi. Monikielizys voi olla harjoitustu mones niilöis dielolois, kudamat autismas ollah jygiettävät.

Oma joukko ollah adoptiiruitut lapset. Tiijän erähängi perehen, kudamas on piätetty paista lapsele vaiku tostu perehen kieldy, ku lapsen kielellizen kehityksen algu on muitegi dramuattine, ku yhtevys enzikieleh (libo kielih) katkieu. Myösgi yksikielizytty on suoziteltu kustah. En sitgi viegi näi, mindäh monikielizyön annettu vällys, kognitiivizen kehityksen evut da verkostot ei oldas adoptiilapsen edu. Pohjavuigo tämä(gi) suozitus tiedoho? (Adoptiilapsis kirjutan konzutah enämbigi, ku sidä on kyzytty.)

Minun piäduumu on, što spetslapsil ei ole nikui toizii vähembiä tarvehtu monikielizyöh da sen annettuloih mahtoloih elokses, ruavos, rahvahanvälizis kontaktois da identifikatsies. Selgiedy on, što ku kaikile monikielizile lapsile pidäy tugie heijän kielile, spetsial’noiloile lapsile pidäy sidä ylen äijy.

Kiännetty karjalakse suomespäi, alguperäine kirjutus Erityinen monikielisyys

Kuva: Juha Lohi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *