Mindäh Pohjas-Karjalas jatkujah täydyy Karjalan kul’tuuran da kielen vastustajii?

Pertti Lampi 

Olen olluh keral monis kul’tuuruhankehis Pohjas-Karjalas vuvves 1978 suate. Bomban kul’tuuru- da teatrutoimindal oli monii arvovaldazii tugijoi ainos guvernuatoroi da ministroi myöte. Vastustajii täydyi sežo kogo aijan. Monet virguniekat, muanitsipal’noipoliitikat, dengufondien edustajat, toimittajat da järjestöt ollah oldu edujoukkolois vastustamas monii hankehii.

Jo 1980-luvul selgeni, ku nämmien puolien kohtal kyzymys oli sit, ku muijalpäi Suomes tulijoin karjalazien ajatuksii da hankehii ei tahtottu huomavoija. Kačottih, ku muakunnan oma rahvas maltau hoidua aziet parembah. Tämä ei jiännyh vaiku mielien tazole, vaiku Bomban kogo muas arvostetule ammattiteatrutoimindale luajittih kaikenluadustu kiuzua. Parin mennyt vuvven tapahtumat ozutetah, ku sydämehlämbiejäh ajattelijoi ristikanzoi da enne kaikkie piättäjii ainos vai on muakunnas.

Pohjas-Karjalan da KKS:n yhtehine Karjalazien kodialovehhankeh algoi melgo hyvin vuvvennu 2011. Hankehtu finansiiruittih sežo muakunduliiton varois. Keviäl 2014 muakunduliitto yhtelläh ilmoitti, ku se ei enämbi tahtonuh finansiiruija yhtehisty hankehtu, ku oli olemas yliopistol luajittu karjalazien lizäopastushankeh. Sidä oldih hommattu yksi seuran endine ruadai da kaksi jäsenty. Luadijat ei ni yhty informiiruitu seurua, hos KKS oli jo äijän aijembah alganuh karjalankielizien ammatillizii opastandoi valmistelijoi ruadoloi muakunnan virguniekkoin ker.

Pakkaskuus 2014 ezitelty hankeh ozuttihes puzurikse. Se ei olluh yliopiston hankeh, vaiku saamilazien hankehtu matkijen luajittu pluanu, kudaman todevuttamizes oldih vastuos karjalazet järjestöt iče.

Äijäl tämän rinnakkazen ruavon täh muakunduliiton da KKS:n yhteisruado on olluh seizavuksis, ku KKS ei yksinäh voi hoidua pohjaskarjalastu kodialovehhankehtu. Loppusygyzyö 2014 pietys sovietas muakunduliiton johto ilmoitti, ku varoi voi andua  rakendehfondas, ku pakiččijannu on  kentah muu kui KKS. Yrityksis huolimattah pättäviä pakiččijua ei ole löydynyh.

Muakunduliiton virguniekkoin välinpitämättömys tulou ilmi sežo moneh muuh tabah, kudamat kaikin ei tulla julgi. Muudamat huolen pidämättäh jättämizet tullah. Karjalan kieli on tiedäjen tahtojen jätetty iäre ezim. rahvahienvälizekse luajindan todevuttamispluanas da monis muulois dokumentois.

Mennyt nedälil karjalan kieldy vastuttettih Jovensuun linnurakendehlaudukunnas toven tevol. Käzittelys oli erähien linnan eläjien alguhpano, kudaman mugah karjalankielizii nimiozuttimii pandas suomenkielizien ozuttimien lizäkse Sildu-uuličal ristavujile uuličoile. Lizäkse ezitettih Tervetuloemua -stendoi karjalakse raudutieazemale, lendoazemale. Alguhpanuo ei hyväksytty.

Hos aziedu toinah ajatellah uvvessah ihan rauhas, laudukunnan piätös on myös yksi ezimerki välinpitämättömyös karjalankielisty kul’tuurua kohtah. Sydämehlämbiejöin piättäjien da muuloin vastustajien maksas duumaija ezim. Šotlandien tilandehtu, da ku ei muuten muga talovehellizel nägökannal. Sie vaiku vähembistö pagizou gaelikse, a kielen merkičys alovehen matkailus on huomattavu. Vaiku kieli tuou rippumattomien tutkindulaitoksien mugah Šotlandieh yli 200 miljonua euruo matkailutuloloi vuvves.

Gu Pohjas-Karjalasgi ajateltas rauhas karjalan kielen da kul’tuuran hyödylöi muakunnale, sydämehlämbiejät  nägökannat varmah yhtelläh ozittain muututtas.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *