Kielipajan tavondua 3/3

Kielipajan kolmandes videopalas on livvinkarjalazii ezittelylöi da vie palaine yhtespajatandas Jetsun Vikin ezipajatetunnu. Salmi-fondan paginanvedäi Raija Pyöli saneli 1948 perustetus fondas. Sen tarkoitus on huolehtie da ielleh kehittie endizien salmilazien da heijän jälgeläzien kul’tuurillistu, talovehellistu da hengisty perindyö. Fondan vuozittazil protsentoil, korgovaroil on juattu stipendilöi salmilasjuurizil opastujil (nygöi jo nelländes polves), denguabuu salmilazih kiriköllizih pruazniekoih da tapahtumih, piästetäh ilmah kirjallizuttu, mi liittyy salmilazien histourieh, kieleh da kul’tuuruelokseh.

Pyöli saneli kodvan vuotetus kirjas, kudai sanelou Salmin voulustin histouries. Kirjan nimenny on ”Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617-1948”. Kirju piäzöy ilmah 18. heinykuudu Iisalmes evakonpruazniekan da Luadogan karjalazien liiton 80-vuozipruazniekas. Kirjan kirjutettih kaikkiedah kaheksa kirjuttajua da kuvamaterjualu on aijembi julguamattomua. Sit on saneldu monipuolizesti kai salmilaizen yhteiskundueloksen tärgevimät alovehet, ezimerkikse sodien aigu, kirikölline elos, suomelaine da ven’alaine škola, eloi keinot, kanzanperindehet da kieli. Kirjas suau lugie kui virguniekoin da rahvanan välil oli äijy kielellisty probliemua da pahoiellendämisty. ”Ainos viga ei olluh rahvas”, Pyöli sanou.

Maria Kähäri saneli Karjalan kielen seurah näh. Vastevai piäzi ilmah enzimäine karjalankieline perusškolan opastundukirju Suomes. Yle uudizet karjalakse ruvetah kuulumah Pohjas-Karjalan ližäkse vie Suvi-Karjalas da Savos. Lapsien da nuorien toimindua kehitetäh, kerholoi huavatah zavodie eri linnoih.

Arhijepiskoppu Leo saneli hänen kirjutettuloih kirjoih näh.Mustelmat-kirjah näh häi saneli, kui häi omisti kirjan omale bunukale. Häi saneli, kui hänen tytärgi ei tiijä juuri nimidä hänen lapsuon aijas libo evakkoloin aijas. ”Duumaičin, kusbo häi vois suaha tieduo, ku en minä kirjutanne, minä en sanone hänele. Ei häi minul ole nikonzu aigua hänel nimidä paista, sikse duumaičin parembi kirjuttua kniigah.”

Ruado Riimas -kirju rodih arhijepiskopan ruadomatkal kaksi vuottu tagaperin, konzu häi istui ildazin uuličoil kaččellen rahvastu da Riiman linnua. ”Da yölöilhäi minul pidäy kirjuttua, aigua päivil ei ole, ku sanon suorah kui dielo on, yölöil pidäy kirjuttua.”

Kolmas arhijepiskopan kirjutettu kirju on Selfie, kudamas häi kirjuttau omas elokses. ”Kai tahtotah ottua selfiedy, a minä duumaičin hyö ei tiijetä mi on selfie, mi ei ole selfie. Duumaičin ku tämän luvetto, iellehpäi yhtel lugemizel etto ellendä mi on selfie, mi ei ole selfie, luvetto toizen libo kolmanden kerran sit tiijättö.” Arhijepiskoppu saneli, kui häi kirjuttau uuttu läs joga päivy. ”Minä sanozin teile, teijän kaikkien pidäs vai enämbi paista omah kieleh – da kirjuttua.” Lopukse häi saneli lapsih da hänen jälgimäzeh kirjah näh: ”Viegiä tervehyzii teijän lapsil da teijän bunukkazil. Heidy myö tarvičemmo, sikse tahtommo heidy avvuttua omah kieleh näh, sikse tämä Luondokuvat lapsih näh on luajittu.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *