Kielipajan tavondua 2/3

Kielipajan toizes videopalas voitto kaččuo Matti Jeskazen, Eila Jahnan da Ari Burtsoffan paginat. Matti Jeskanen ezitteli Hyvinkääl kielipajas varzinkarjalua, suvikarjalua. Histouriespäi häi saneli, ku 1700-luvun jälgipuolel Katariina Suuren alguhpanos Ven’al piästettih ilmah ”muailman kaikkien kielien sanakirju”, kudamas oli enämbi 200 kieldy. Nämmien kielien joukos oli karjal da anus, mollembat ominnu kielinny. 1800-luvul jullattih erähii malittuloi, karjalan kielel da anuksen kiele, ”oli kaksi kieldy, kaksi karjalastu kielimuoduo”. Vie häi saneli, ku Unescon varaittavas tilas olijoin kielien joukos on karjal da anus. ”No ližäksehäi meil on viena. Vienalazet iče ollah kehitetty oman kirjukielen, on kielioppi, sil piästetäh ilmah kirjalližuttu, libo hyö ollah luajittu heijän oman kielen da nengozii kielii kučutah rakenduskielikse. Tilandehhäi on vähä sama kui ruočin da norveegien kohtal, niilöis ellendämine on mahtollistu da on vikse viegi mahtollistu, što ku mollembat paistah omua kieldy. No net on luajittu omikse kielikse luadijen mollembile omat kieliopit.”

Häi saneli kui 30-luvul ruvettih luadimah karjalan kielen sanakirjua, kudamah kerättih kai kielivariantat. Da sih näh, kui meil harjavuttih pagizemah karjalan kielen murdehis, da kui Petroskois lyydigi luvettih karjalan kieleh kuulujakse. Vie saneli häi 1998 Tapani Salmizen ezitykses, kudamas oli sanottu, ku anus libo livvi da karjal ollah eri kielii. ”Da sen jälgeh ku vienua on kehitetty, muga sit toven on tulluh oma rakennuskieli, karjalan kielii on kolme.”

Jeskazel oli ezimerkinny tverinkarjalaine Tuatto miän -malittu. Tverinkarjal kuuluu suvikarjalazih murdehih. Häi saneli, ku karjal on ”elä sie mäne” -kieli, da livvi ”älä sinä mene” -kieli. Malittuezimerkis häi ozutti, kui varzinkarjalas on g-, b- da d-iändehet, kudamii vienas ei ole. ”Sit suhtehes varzinkarjal on livvin kel samua linjua.” Vie häi saneli nimityksen probliemois suomen kieles: ”On paistu suvikarjalazis murdehis [’eteläkarjalaisista murteista’], aku myö ruvennuzimmo pagizemah suvikarjalas [’eteläkarjalasta’] se Suomes sevoittus Lappeenrannan alovehen da vahnan Liideh-Suomen murdehih. A ku pagizizimmo ’suvikarjalas’, se on suomen kielen puoles vähä ebäiltävy, ku suvi-sanal on meil ihan toine merkičys [suomes suvi=kezä] migu suvi [suomekse ’etelä’]. Nenga ollen on täs kohtas piätytty täh varzinkarjalnimitykseh. Ven’alhäi varzinkarjal tarkoittau sego vienua sego sidä vahnua suvikarjalua. Da nygöi sit ku meil Suomes ollah suadu oman vienan nimen, silloi se varzinkarjal vällenöy tälle keskialovehele.

Jeskazen jälles Eila Jahn saneli, ku Suojärven Voulistiseuru perusti mulloi kieliruadojoukon, kudaman tarkoituksennu on dokumentiiruija da kehittiä da elvyttiä Suojärvel, Suistamol da Korbiselläs paistuu karjalan kieldy. Tavoittehennu on piästiä ilmah kielioppi, sanakirju da aberi. ”Meil nengostu opastundah liittyjiä materjualua ei ole olluh nivouze.” Ruadojoukos keral olijoi häi luvetteli mm. Matti Jeskanen, tverinkarjalan tutkijoi Ludmila Gromova da Irina Novak, sego suomen puolel tiedodouhturintutkinduo kirjuttajat Outi Patronen da Henna Massinen.

Vie saneli Tverinkarjalazien ystävien paginanvedäi Ari Burtsoff heijän yhtistykseh näh. Yhtistys on perustettu vuvvennu 1994 Pertti Virtarannan alguhpanos. Tärgevimbii ruadoloi on kannattua tverinkarjalazien kielen da kul’tuuran säilymisty da kehittämisty. 1600-luvul suuri rahvasjoukko lähti Käkisalmen guberniespäi pagolazinnu, libo voibi sanuo sen aijan evakkoloinnu mm. luteranskoidu pakkokiändämisty pagoh. Tverin ližäkse heidy puutui Anuksen čupule. Tverin karjalazien murdehet kuulutah varzinkarjalan suvikarjalazih murdehih, da sen pohjannu on 400 vuottu tagaperin Käkisalmen gubernies paistut murdehet.

Yksi kommentu “Kielipajan tavondua 2/3

  1. ”Livvin kielel” pagizijat, huomivo!
    Kuunnelkua tarkah täs kuultuu tverinkarjalazien paginua. Sen jälles sanokkua kohti: ongo tämä yhten dai saman karjalan kielen vähäzel eriluaduh paistuu murrehtu, libo ongo kyzymykses ihan oderi toine kieli, kudamua karjalan kielen livvin murdehel pagizii ei sua ellendiä?

    Lihoslavlin Karjalamuseo

    https://www.youtube.com/watch?v=7imlrUao-kg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *