Suvaičemmogo myö iče karjalan hengettömäkse?

Ari Burtsoff

Armahat bratanat

Minuu ärzyttäy tämä alalline murrehpagin,nu ga ei se murdehis pagizendu, sehäi on mieldykiinnittäi. Yhtelläh meijän karjalankielizien murrehpagin on ozittain juuttunuh kahteh  loppumattomah tankutukseh. Yhtelpäi tankutetah menetetys Raja-Karjalas ammui paistun ’oman’ kylämurdehen puolistamizes  kuvitelduloin ”muijen” hyökkävyksii vastah. Toizielpäi tankutetah varzinkarjal-nimityksen rajoittamizes vaiku suvikarjalua koskijakse.

Oma murreh, ongo se sit  muaman da tuatan vai vaiku toizen murreh vai kaikkien died’oloin da buaboloin murreh vai heijän vahnembien murreh? Rajakarjalazien suguloin tutkimuksen periä  – yhtelläh en ole sugututkii, suguloin tutkimine on vaiku mieliruado –  voin sanuo, ku myö rajakarjalazet emmo ole yksin livvinkarjalan libo suvikarjalan (varzinkarjalan suvimurdehen) pagizijoi, vaiku läs kaikis perehis da sugulois on paistu mollembii. Sikse täs päiväs lähtijen  kačon ku minul on oigevus nimittiä iččiedäni dai suvikarjalazekse. Suvaičen mostu suojärvelästy suvikarjalua.

Nämät murrehtorat suahah kul’minatsii eri dielolois

Eräs dielo, kudamua suojärveläzet suvikarjalan pagizijat tavoitellah, on murdehen nimenmuutos: hyö tahtottas, ku heijän murrettu kučuttas varzinkarjalakse da vienankarjalua vienakse. En jo vouse ole kielentutkii, a kuibo sit tämä kahten murdehen selgiesti yhtes roinnuh aijembi varzinkarjal nimitettäs uvvessah? Muga, ku liennet mennyh punelah, sit menin i minä. Da midä ruattas sil kaikel aijembal tiijollizel materjualal, kudamas ielmainittuu  jaguo on käytetty? Vähästy myöhembäh niken ei enämbi ellendäs, konzu migägi karjal niilöis on paginois.

Se on tozi, ku murdehien nimet ollah ebäselgiet. Eräs syy sih on suvikarjalan pagizijoil suvikarjal-terminan sevoittumine suomen kielen ellendykseh ’suvikarjal’ (suomen kielen murreh). Suojärveläzien reknailun mugah suvikarjalan uvvelleh nimitändy varzinkarjalakse eroittas suomen da karjalan kielen murdehet parembi toine toizes. Reknailu yhtelläh rambuau vähimiten kahteh tabah. Ezmäzekse karjalan kielen piiris segavundu vaiku pahenis ielmainittulois syylöis. Toizekse suomen kieles  ei tozi azies ole virallizesti nimidä suvikarjalan murrehtu, vaiku  Suvi-Karjalan muakunnas da aijembah Kannaksel paistuloin murdehien oigei nimi on (suomen kielen) liidehmurdehet.

Midätahto karjalan murdehile yhtelläh pidäs ruadua. Olen iče käyttänyh karjalan kielen suvikarjalan murdehis nimie suvikarjal juuri sikse, ku se ei sevoittus argikieles suomen kielen suvikarjalakse kučuttavih murdehih. Suvikarjal-nimityksen  käyttöh otandu ei yhtelläh sellitä suomen ”suvikarjalazien” murdehien da karjalan suvikarjalazien murdehien ongelmua: mollembat ollah ielleh karjalakse sama – suvikarjal. Nygöi nenga ehtotan, gu kaikin ottazimmo yhtehizis duumin käyttöh nengomat vahnan kielitiijon murrehjagoh perustujat, a ozittain uvvistetut nimitykset: livvinkarjal,  libo lyhyömbäh vaiku livvi, da varzinkarjal, kuduah kuulutah vienankarjal da suvikarjal. Moine sistiemu olis selgei da vihjuamine enne uvvistustu kirjutettuloih tekstoih olis helpo. Lizäkse muijen tarkendettuloin murdehien nimitändy täl  lougiekal kebjenis. Paistas hos  suvikarjalazih murdehih kuulujas tverinkarjalas da lyydinkarjalas. Samoiten ku kentah tahtou käyttiä erikseh mistah pienembäs murdehes tarkendajua nimie, ezimerkikse suvikarjalah kuulujas paatenenkarjalas olis kebjy paista.

Toine dielo, kudamas tahton meijät eroh, on murrehpurismi. En tarkoita sidä, ku jogahine ei suas kunnivoittua omua/omii murdehiloi. Yhtelläh nygözenmoine vardoičendu, mibo mihgi murdeheh kuuluu da kuibo sidä pidäy paista da kirjuttua, vois nygöi jo loppiekseh. Ku kolmie eri karjalan murrehtu pagizijua ristikanzua kerävyy yhteh, da hyö vietetäh aigua yhtes, tiettäväine silloi hyö omaksutah sanoi da käzittehii toine toizespäi. Se elävöittäy meijän kuihtujua da kuolijua yhtehisty kieldy. Ei pie varata liijakse suomen da ven’angi sanoi. On sada kerdua parembi paista ebätävvellisty karjalua ku olla pagizemattah ni vouse karjalua!

Minun suurin varavo on, ku murrehvoinu kovenou muga voimakkahakse, ku jogahine kaivau torahavvan, poteron, ičelleh da suojelou omassah murdehen hengettömäkse. Sen jälles voimmo vaiku kaččuo, kui karjalan kieli kuolou murre murdehel  –  heikoin ezmäsekse, vägevin viimezekse. Jogahine voi iče mielessäh kuvitella jällityksen, da se liennoi kudakui samanmoine, eigo se ole tärgei mibo se on. Muailmas kuolou pienii kielii joga vuottu, eigo niidy voija ni konzu uvvessah elevyttiä. Sidägo myö tahtommo omale karjalan kielele? Kielen säilyndän sellitykset ollah toiči radikaln’oit. Pienii kielii on tarkoituksellizesti säilytetty i muga, ku se on yhtistetty toizeh valdukieleh da pikkarazii ozii sen sanastos jiäy elämäh täs toizes kieles. Tämä on ylen huono sellitys, a yhtelläh parembi kui totaln’oi kuolendu. Meijän ei velli pie täh ottuakseh. Voimmo säilyttiä meijän kielen, ku  ellendänemmö kui. Voimmo i säilyttiä meijän murdehen, ku ruadanemmo oigein.

Meil on monenmostu kielen elevyttämisongelmua. Eräs on virguniekat muga Suomes kui Ven’al. Ku alganemmo  ”murreh ezmäzenny”  -printsipan mugah ajamah meijän kieliaziedu virguniekkoin suundah, olemmo höblöit. Sama dielo ku leikkuazimmo mattuo toizes piäs da jatkazimmo sidä samal palal toizeh piäh.  Mostu azien ajandua virguniekatgi  ihan toivotah Suomes da Ven’al. Hajoita da haldivoiče –malli on silloi parahimillah – da ruadamal, muga ku erähät meis nygöi ruatah, karjalazet hajoitetah ihan iče! Ruočishäi tämä on suomenkielizile jo tapahtunnuh. Sie suomenkielizet on hiitroisti maltettu jagua suomen da meänkielizih. Kaikel kunnivol, meänkieli, kudai  on minungi ezipolviloin kieli toizes sugusuunnas, on yhtelläh suomen kielen murreh.  Karjalan puoles on hyvä pidiä mieles vahnu sanondu: yksi kieli – yksi mieli.

Karjalan murrehkiistois on i kyzymys kirjukieles. Kirjukieli, libo mahtolline kirjukieli, on yhtelläh tänäpäi dielo, kudamua ni ken ei ruohti tuvva julgi. Kyskiemättäh täs enämbiä syylöih, se on ellendettävy dielo. Voijakseh säilyö hengis karjal tarviččou normitetun kirjukielen. Mittuman, se on meijän yhtes piätettävy. Kirjukieli kebjendäs äijäl monen dielon eistämisty virguniekkukontaktois dai kebjendäs äijäl ezimerkikse karjalan kielen opastuksen da enne kaikkie karjalankielizen perusškolaopastuksen luadimistu lapsile. Normittamatoi kieli ei ni piäze ozaniekakse monih digitualizih, pienien kielilöin sovelluksih.
Oman kielen suvaičendu da sih liittyjät sentimental’noit tunnot voijah sit tappua meijän kielen. Sebiämmö sen hengettömäkse muga kui gorillu kašinpoijan. Nygöi olis jo aigu ruveta kuundelemah järgie eigo vai syväinty. Iče en tiettäväine väitä, ku voizin ozuttua parahan sellityksen probliemah, a sanelen net  vaihtoehtot, kuduat näin.  Tärgei ei ole se, mibo nämis dorogois vallitah, vaiku se, ku piäzemmö yhtehizeh ellendykseh. Valličemmo mintahto niilöis, da ruammo yhtes sen puoles.

1.a) Yhtehine sobimal luajittu kirjukieli , b) Vallitah murreh kudamas enimäl yhtehizii piirdehii
2.Mitah lujennuzis  kirjallizis muodolois

Ičelleni on ihan sama mibo vaihtoehtolois vallitah, kuhai valličendu  rodieu. Olibo yhtehine kirjalline muodo mittuine tah, voimmo opastuo aijembis samanmoizis prosessilois da lizätä vauhtii sovittamal ruavon meijän tarbehii myöte. Ni kenen ei ole pakko ruveta pagizemah kirjukielel. Emmo tarviče kieldy välttämättäh ni kaunehliteratuurua niškoi. Meil ollah jo kaunehet murdehet, kudamil voimmo ielleh kirjuttua romuanoi, novelloi, pajoloi, runoloi da rakkahuontunnustuksii. Voimmo ielleh käyttiä kirjukielen rinnal meijän murdehien kirjallizii muodoloi da ku tahtonemmo, jatkua niilöin kehittämistygi.

Meijän kieldy koskijat probliemat ollah erilazet rajan mollembil puolil, da murrehdielot  karjalan kielen pagizijoil aksentiiruijahes eri tabah. Yhtelläh uskon, ku nämä dielot ollah kaikile yhtehizii da pättävii muga Vienas, endizes Raja-Karjalas, Anukses kui Tverisgi. Lopuškal myö voimmo turvavuo vaiku toine toizih. Mie,sie,šie, sinä, minä da vähäzen hyö … ei vai MYÖ!

Ari Burtsoff

karjalaine da kahten, kois karjalua opastujan lapsen tuatto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *