Paginua suomen da karjalan kielien stuatussas Karjalan tazavallas

Julguammo Carelia -lehtes 3.2.2015 ilmah piässyön kirjutuksen. Sen on luadinuh lehten piäredaktor, kudaman nägökandu mainittuloin kielien stuatussas on jo nostatannuh voimakkahan vastusmielen.


Ari Burtsoff

”Suomen kieli on kannatettu Karjalas, da ei enämbi ole tiä vai suomelastu roinduperiä olijoin libo karjalazien muamankieli”. Viebo roinduperäzien karjalazien kieli.

Nenga ainosgi Carelia-lehtes duumaijah. Hos luvin kirjutuksen kolme kerdua, en malta sidä muuten sellittiä. Minun mieles on kabeloittavua i daže varaittavua, ku tämänmoizii nägökandoi kylvetäh täh aigah. Jälgi kerral suomen kieles on opittu luadie karjalazien muamankieli 1920- da 1930-luguloil.

Suomen kielen merkičysty on ainos liijoiteltu Karjalan tazavallas, ku se on olluh evukse kui vallanpidäjile muga i sie eläjile suomelazile siirdolazile. Kui myö tiijämmö, moni karjalaine on olluh da on sidä mieldy, ku suomen kieli da ven’a ollah tärgiembät kui heijän oma muamankieli.

En tahto väheksie suomen kielen merkičysty Karjalan tazavallas. Sil on suuri merkičys, a ongo se suannuh oman stuatussan normal’noih tabah? Duumaijahgo myös, ku nevvostoaigaine tilandeh oli normal’noi da tahtotah, ku myös olis muga. Moine ajatus on varaittavu monel tazol.

Toinah on hyvä, ku suomen kieli säilyy Karjalas, a vai, ku alguperäzen rahvahaliston kielen stuatussu ei sit heikkone. Mustoitan täs, ku karjalan kieli ei ole ainavo kieli alovehel, vai sie ollah sežo lyydi (gu sidä pietäh omannu kielenäh) da vepsä.

Olis tärgiembiä, ku ristikanzat opastuttas karjalan kieldy eigo suomen kieldy. Se avvuttas alovehen kehitysty. Ku on opastunnuh karjalan kieldy, ei ole vaigei opastua suomen kieldy, gu se kudamiletah on vältämättömiä.

”Karjal on meijän oma kodialoveh. Tiä paistah kahtekse muamankielekse – ven’akse, kudamua työ kaikin maltatto da suomen kielekse, kudamua minä opastan teile”. Olin toivonuh, ku moine taba duumaija olis kuolluh viimezekse 1960-luvul, a tovennägözesti se eli vie 1990-luvul da eläy ielleh 2010-luvulgi. Minun mieles ei ole Carelia-lehtele hyväkse levittiä mostu ajatteluu.

En ole aijembahgah ellendännyh rajantagastu kielipoliitiekkua, engo ellendä suomelastugah. Kirjutukses olijat ajatukset suomelazuos da karjalazuos Karjalan tazavallas oldih toven suuri pettymys.

[Al kirjutus, kudamah iel olii kirjutus viittuau]


Kenele lehtie luajimmo

Armas Mašin

Minun oman nuoruon aigah Petroskois paistih suomekse da ven’akse. Suomelazuttu on olluh Karjals monenlastu. Ruskeisuomelazii, amerikansuomelazii, inkerinsuomelazii da Piiterin suomelazii tuli elämäh Karjalas eri kauzinnu 1920–1930-luvul da sovan jälgeh. Suomen kielen käyttö on olluh yhtehisty suomelazile da karjalazile, da suomenkieline perindeh luajua Karjalas. Tägälästy suomen kieldy toiči kučutah Petroskoin suomekse. Se on minun oma muamankieli. kudamakse pagizen i kirjutan. Tämän kielen käyttäjii oli olluh nygösty äijy enämbi, da sen stuatussu oli olluh nygösty lujembi ainos nevvostoaijan loppuh suate.

Suomelazuon nouzu, kudai tapahtui Karjalas 1980-luvun lopus, kuadui 1990-luvun haosan aigua. Monet ristikanzat vaihtettih eloipaikan Suomeh da monet muut lamevuttih ebäozien täh da ei enämbi pietty suomelazuttugah niminny.

Suomen kieli yhtelläh ei hävinnyh Karjalas, hos sen käyttäijoukko on eriluaduine kui enne. Suomen kieli on kannatettu Karjalas, da ei enämbi ole tiä vai suomelastu roinduperiä olijoin libo karjalazien muamankieli. Monet ristikanzat, enne kaikkie nuorembat, opastuttas hyväl mielel suomen kieldy.

Minun oma akku Anja on yksi heis. Häi, ven’alazen perehen lapsi, tuli Petroskoin 36.školan enzimäzele luokale vuvvennu 1990: ”Myö aloimmo jo enzimäzes luokas opastua suomen kieldy. Meijän opastai pagizi: Karjal on meijän oma kodialoveh. Tiä paistah kahtekse muamankielekse – ven’akse, kudamua työ kaikin maltatto da suomekse, kudamua teile opastan.” Myöhembäh školan jälgeh Anja opastui suomenkieldy Petroskoin yliopistos da nygöi häi käyttäy suomen kielen neroah ruavos.

Carelian painomiäry kärzi pahalleh, ku lehten noumeroin miäriä piätettih vähendiä kymmenes kahteh vuvvennu 2013. Monet vahnembat lugiat ei olla kehtattu jatkua tiluamistu tämän jälgeh. Sidä enämbi myö arvostammo niilöi uskollizii ystävii, kudamat ollah annettu tugie uvvistuvale Careliale tiluamal lehten. Arvostammo sežo sidä, ku monet Carelian uuzis lugijois ollah nuorii ristikanzoi, kudamat ollah suadu libo suamas hyviä opastustu.

Luajimmo lehtie heile – nuorile da vahnembile. Tahtommo sežo, ku lehten syväindö olis mieldykiinnittäi lugijoile kodimuan muuloil alovehil i Suomes, kudamah lehtie voi tilata.

Ku Carelian perustamizes oli kevätkuus 2013 mennyh 85-vuottu, aksentiiruičettih lehten merkičysty kul’tuurusildannu Ven’an da Suomen välil. Tahtommo jatkua, levendiä da lujendua tädä sildua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *