Enimien Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu heikkonou?

Siionan_viizahien_kirjuPertti Lampi

Europas on mennyt vuozinnu da nimenomah viime nedälilöinny hyökätty juudalazii vähembistölöi vastah.Välil jo duumaittih, ku antisemitizmu oli vähenemäs, a nygöi ozttuakseh, ku se on lizävynnyh. Oza vihah yllyttäjis sanou, ku hyö vastustetah siionizmua da Izrail’ua, a gruuboimat järjestöt annetah ilmi suorua vihua juudalazii kohtah. Antisemitizman nouzu liittyy äijy monis mualois alganuoh laidurahvahallismielizyön nouzuh, mi myös liittyy köyhien da sežo alemban keskimäzen yhteiskunduluokan eloitazon laskuh. Tälleh ajattelijat ristikanzat da järjestöt vastustetah kiihkieh sežo kogomuailmallistu da europpalastu yhteisruaduo kuvitellen, ku eroittamine piättäy kai ongelmat. Käytändön elokses da julgizuos tämä ”ideju”tulou ilmi vihannu immigrantoi i sežo rahvahallizii vähembistölöi kui čiganoi kohtah. Puaksuh paistah sanan viha sijah tottu immigratsiikriittizyös. Pagizin muudam päivy tagaperin erähän vähembistöaktivistanke da häi duumaičči, ku meijän muan rahvahallizil vähembistölöil ei ole pričniä huolestuo. A kuibo on se dielo tozi azies?

Antisemtizmu on sežo Suomes lizävynnyh. Sidä ei harjoiteta vaiku pienet perindehellizet natsistujärjestöt da laidurahvahallismielizien järjestölöin jatkai- da perindehyhtistykset. Nygöi tilandeh on äijy vagavambi. Internetas on uuzii da ennen kaikkie Suomes ruadajii hyvin organizuitunuoi joukkoloi, kudamat ei allukse ruata vahnoin argumentoin mugah, vaiku katetah omat rasistizet nägökannat valehsobah. Hyö sanellah ezim. Izrail’an poliitiekan ošipkois da sanotah, ku vastustetah viäriä poliitiekkua, ei rahvastu libo vieruo. Toine taba on paista kogomuailmallizuos i harvoinvallas muailmantalovuos. Ku nämmii aihehii on kylläl pureteltu, siirrytäh tulieh staadieh da sanellah ”tozi”. Kaiken tagan ollah siionistat da juudalazet, kudamat tahtotah muailman halliččijoikse. Tämä propagandu uppuou helpoh katčkeroitunuoih ristikanzoih, kudamat ečitäh riähkyniekkua omale huonole stuatussaleh. Paha on, ku nämmien laidujärjestölöin viha ei suundavu vai yhteh joukkoh. On lujii merkilöi sit, ku sežo Suomen čiganat da ven’alazet ollah jo tuan ”kriitiekan” kohtannu. On vai aijan kyzymys, konzu islamalazet tatuarat, estounielazet, kudamat ”vietäh suomelazien ruadopaikat” i karjalazet jovvutah laidujärjestölöin hambahih. Vaiku pienien vihajoukkoloin ruaduo ei pie liijoitella, niilöil voi yhtelläh olla hämmästyttäjii vaikutuksii yhtehizih nägökandoih. Muuttunuh hengi tunduu puolestah jo kielipoliitiekas da enne kaikkie vähembistölöile suundattajien abumaksuloin jagamizes. Kehitys on olluh mennyt vuozinnu jo muitengi negatiivistu. Kielipoliitiekas vastannuot virguniekat ollah, ilmai poliitikkoin luajittuu liiniedy, sellitetty rahvahallizile vähembistölöile, ku vai ruočinkielizien, saamilazien dai viiputuskielizien (suomekse i ruočikse) azielois pietäh huoldu putilleh da muut joukot jätetäh heijän oman ozan nojah. Viimezin ezimerki täs on kiža-avtomuattuyhtistys (RAY), kudai vuvven allus andoi tiedoh rahvahallizien joukkoloin varoinpakiččijoile, ku oman kielen da kul’tuuran avvuttamine ei ole RAY:n rahoitetun ruavon keskučas da sendäh tugie ei anneta. RAY on yhtelläh andanuh, da andau varoi moniluguzile immigrantuvähembistölöile ihan samanluaduzeh ruadoh, kudamah rahvahallizet vähembistöt ei olla suadu dengua.

Vaigien talovehellizen tilandehen aigua monet merkit vihjatah, ku raha-avut vai pienetäh lähivuozinnu. Rahvahallizil vähembistölöil pidäy luadie heijän yhteisruado tevokkahambakse i terväh kiändiä negatiivizen kehityksen suundu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *