Mikse Suomen vähembistöt ei voija ruadua yhteisruaduo?

Piäkirjutus 2/2014

FIBLUL ry libo Suomen kanzallizien vähembistökielijärjestölöin yhtehine järjestö ei ole ni vouse ruadanuh yli kahteh vuoteh. Evunkačondua ei ole harjoitettu da ei kerähmölöi pietty.Vuvvennu 1997 perustettu yhtistys ei ole oman histourien aigah ruadanuh ylen tehokkahah, a ykskai yhteisruadoelimen lamevumine on merki Suomen kielipoliitiekan kummallizes tilas. Muulois Europan mais tilandeh on ihan toine. Yhteisruaduo ruatah da kanzallizien vähembistökielien stuatussu on parannuh da paranou kogo aijan.

Suomes on vallas joukkokundaine ajattelu da hengi. Enimbät vähembistöjärjestöt da enne kaikkie ruočin- i saaminkielizetajatellah vaiku omua dieluoh, eigo pietä ni minnu muuloi kanzallizii vähembistökielii da vähembistölöi. Nämmien vähembistölöin puolovehet da järjestöt ollah ruvettu yhteisruadoh sežo valličuksisgi. Toizet järjestöt myös varaitah kielipoliitiekas vastuajoin virguniekkoin tabavustu, ku hyö rohketah yhteisruadoh. Annan pari ezimerkii. Vuvvennu 2010 FIBLUL luadi oigevusministrale alguhpanon, kudamas ezitettih kaikkien kanzallizien vähembistökielien liziämisty kielizakonah. Ruočinkielizet otkažitahes ezitykses vähäzen kuni se jätettih, hos azies oli piätetty yhteisjärjestön halličukses. Čiganoin järjestön edustajat myös kuajitihes alguhpanuo hedi ku se oli jätetty. Tämän vuvven keviäl piätettih vähembistökielizien lehtien tuves. Net vähembistöt libo ruočinkielizet da saamilazet, kudamat jo suahah tugie uudizien toimistoh da Lapinkanzan liitteheh näh, vastustettih sidä, ku Karjalan Kielen Seura suas tugie. Vähästy aigembah nämmien järjestölöin edustajat oldih luvattu seuran sekretarile kohtavuo myödäzeh karjalazen verkolehten pakitekseh.

Moine ruado on egojististu da varavollistu, vois kentah sanuo. Se on yhtelläh suomelazen kielipoliitiekan argipäiviä. Täh kuvah kuuluu sežo se, ku monet virguniekat tiedäjen tahtojen sevoitetah azieloi da annetah daže ellendiä, ku mittuziitah uvvistuksii ei tävvy kaikile joukkoloile tazah saman verran. Nenga hyö yritetäh suaha vähembistöt toruamah keskenäh. Tarkoitus on tiettäväine se, ku moizis segavis ololois ei voi eigo tarviče luadie nimidä uvvistuksii, kudamil kaikkien kanzallizien vähembistölöin tilandehtu voidas parandua.

Konzu ollah Suomen perindehellizet vähembistöt valmehii yhteisruadoh da kui? Ainavo taba parandua nygösty tilandehtu on se, ku eri vähembistöjoukkoloin yhteisruadohimokkahat johtohengilöt piästäh yhteisruadoh da uvvessah pannah alguh yhtehine evunkačondu. Tämä voi tapahtuo tervähgi, a sidä enne enimbäle kielipoliitikale pidäy löydiä uvvessah yhteisruavon ajatus.

Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *