Ongo karjalan kielen da kul’tuuran vastustamine vaiku histouriedu?

Piäkirjutus 3-4/2012

Kezäkuus 2012 eräs ven’ankarjalaine toimittai kirjutti, ku suomen karjalankielizien taivahal ei nävy pilvie toizin ku Karjalan Tazavallas. Ku oldasgi dielot muga hyvin Suomes. Tiä on kylläl karjalan kielen da kul’tuuran vastustajii vie 2010-luvulgi. Izänmualline kanzanliikeh perustettih uvvelleh jo vuvvennu 1993 da Akadeemizen Karjalseuran perindehyhtistys registriiruittih vuvvennu 2003. Nämä jyrkät laidujoukot ollah ammussah kiistetty i iččenäzen karjalazen kul’tuuran da kielen olemasolo da ollah novvatettu Germuanien natsistoin printsippua: yksi kanzu, yksi mieli, yksi kieli da yksi johtai. Uvvessah perustetut yhtistykset ilmoitetah niilöin alguperäzien järjestölöin ruavon jatkamizes, da sen periä hyö ei hyväksytä vahnoi eigo uuzii vähembistölöi. Hos iče jyrkil laidujoukkoloil on vähä jäzenii, net vaikutetah vuottamattoman äijän muijen puolovehien kannattajien da valdivon dai enne kaikkie internetan kauti. Ylen puaksuh vähembistölöin syrjindiä sellitetäh izänmuallizuvvel, kanzallizel evul da kommunisman vastuksel. Pari vuottu tagaperin eräs kirjuttai sanoi varmah, ku karjalan kielen virrallistamine da elvyttämine on oza suomalazien ven’alastamis pluanua.

Kaikis kummallisin on se, ku erähät karjalazaktivistat da karjalazyhtistykset ollah lapsellizinnu erehtytty yhteisruadoh nämien karjalan kielen da kul’tuuran perivihaniekoin ker. Hyö puolistetah heijän omua toimindua sil, ku vahnat dielot pidäy unohtua da olla yhteisruavos kaikkien ker. Jyrkät laidujoukot ei yksikai olla muutettu omua liiniedy libo pakittu andiekse omii pahoi ruadoloi – pagizemattahgi heijän varaittajii pluanoi kudamat ozakse jiädih todevumattah.

Karjalan kieli on suannuh pitkän borčan jälgeh virallizen stuatusan da valdivovaldu kohtavuu ylen myödämielizesti kielen da kul’tuuran elvyttämizeh da on valmis andamah huomattavii varoi elvyttämisohjelman todevuttamizekse. Sendäh ei ole nimidä järgie, ku erähät karjalazyhdistykset ollah alistunnuos yhteisruavos laidujoukkoloin kel da duumaijah sidä kauti suaha midä tahto hyödyy ičelleh. Tovellizuos kai tapahtuu nämien laidujoukkoloin ehtoloil. Nečenmoine yhteisruado voi pahimilleh äijäl vahingoittua meijän kielen da kul’tuuran stuatusan parandamistu nimenomah, migäli se suurenou nygözes.

Tädä kirjuttajes on juuri tulluh ilmi internetas kirjuttajan Väinämöinen-nimimerkin pluanat Breivik-luaduzes terroriskus parluamentah näh. Se on hirvei ezimerki sit, midä jyrkih laidujoukkoloih kuulujien fanuatiekoin mieles liikkuu: parluamentu on tyhjy da se pidäs loppie. Samal kerdua kalevalazen nimimerkin käyttö ozuttau, ku karjalastu mifolougiedu da kul’’uurua käytetäh ryöstäjen vie tänäpäigi jyrkih kanzallismielizih aigomuksih.

Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *