Opastus on tärgevin i karjalan kielen da kul’tuuran elvytykses

Piäkirjtuus 2/2012

Karjalan Kielen Seuru lujendua da kehittäy koulutustoimindua vuozikerähmös hyväksyttylöin suunduviivoin mugah. Tavoittehennu on lujoittua karjalankielizen vähembistön identitiettua da omanarvontunduo spetsopastuksen avul. Peruslähtökohtu on tiettäväine se, ku karjalazet ollah omassah kanzu, kudamal on kogo aijan kehittyi karjalan kieli da kul’tuuru. Lizäkse opastettavat opiskellah ičelleh lähäzindy da omindu kieldy da kul’tuurua, da silloi liikutah ristikanzan mielen herkimil alovehil. Ilmai nämii perusazieloi opastumine jäis helpoh vaiku pindupuolizekse opastumizekse.

Opastumistu järjestetäh kodirandualovehen keskučoin Joensuun da Nurmeksen Bomban lizäkse kaikil muil kodirandualovehen toimindah verkostoituloil alovehil ezim. Pohjas-Savos, Kainuus da enne kaikkie piälinnualovehel. Keral ollah kai igäpolvet dai immigrantukarjalazet. Kieldy da kul’tuurua opastutah eriluadusten mieliruadoloin da yhtes ruadamizen avul. Yhteisruadopartn’oroinnu ollah kanzanopistot, rahvahan- da ruadorahvahanopistot dai opastumiskeskučat, a muudu toimindua voi järjestiä sezo kerhomallin mugahizennu kustahto karjalazyhtezös. Lapsile da nuorile annetah opastustu kielipezien lizäkse, kudamis enzimäine toimiu jo Nurmekses, mieliruado- da muuzikkukižakerholois dai luageriloil. Eziopastus da perusškolaopastus pannah alguh jo tuliel sygyzyl vähimiten paril paikkukunnal.

Aiguzien puolel opastamistu kehitetäh suuresti. Heijän kohtal aksentiiruijah viegi enämbi opastumistu yhteisruadamizen kauti da muasteri-opastuimetoudua käyttäjen. Vällän kul’tuurutoimindan alovehel opastumisainehien miäry on ylen suuri, sikse jogahine, ken tahtou, i löydäy mieluzan alan da opppiu samal kielengi. Seuroin da muijen yhtezöjen aktivistois opastetah kul’tuururuavon organizuatoroi da azientundijoi yhtistyksih da paikallistazoloih niškoi. Nämät ristikanzat toimitah samal opastusvastuajoinnu. Eläkehigähizile karjalazile organizuijah kerholoi da monipuolistu kul’tuurutoimindua hoidolaitoksih da palvelutaloloih nähte.

KKS:n pluanoin mugah ruvetah terväh andamah sezo ammatillistu opastustu yhteisruavos ammattiškolien, -opistoloin da -korgeiškolien da ruadovoimuhallindon kere. Enzimäzikse ollah vuoros kielipezien da kerholoin vedäjät, karjalan kielen opastajat, kiändäjät, kielenhuoldajat, paginankiändäjät, giidat, matkanjohtajat da karjalakse kirjuttajat toimittajat. Opastustu voi andua monil muilgi aloil kui taijon alovehil, hoidoruavos, pravoslaunoin kirikön eri ammattilois, karjalazes gastronoumies, folkloretuottehien valmistukses da markinoiččemizes i.m.i. Muga kymmenet da kai suat kielenmaltajat da spetsopastuksen läbipiässyöt suahah oma ammatti da ruadopaikku karjalazen kul’tuuran alovehel.

Kentah voi nygöi sanuo, ku tämä on utoupiedu. Ei ni yhty, vaiku tävvelleh mahtollistu, gu vai karjalankieline rahvalisto muga tahtonou. Valdivovaldu, monet kunnat, opistot da korgeiškolat ollah jo luvattu ruveta yhteisruadoh da andua talovehellistu tugie. Kui ravieh piästäh liikkehel, se rippuu nygöi karjalasjärjestölöis. Suojärven pitäjäseuru on yhtelläh luvannuh lähtie mugah tävvel voimal da uskon, ku toizet karjalankielizet yhtistykset otetah sit mallii.

Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *