Bomban taloin plotńikoinda

Fed’an Paušu (Paavo Harakka)

Suojärven pidäjäseuran kesses oľi paginois jo 1960-luvul karjalataloin luajinda ezikuvana Suojärven kuuluža Bomban taloi. 1970-luvul algoi siit tovessah tapuhtuo. Pidäjäseuras perussettih taloitoimikunda. Se keräydyi yhteh 15 kerdua vuozien 1974-75 aigah. Sinä aigana käydih tutustumas Sotkamon kunnan, Nurmeksen, Lieksan da Jovenzuun linnoin lubavuksih vastahtulos. Lopul toimikunda azettui Nurmeksen kannal.

Karjalan liittuo informoidih kogo aijan. Dai sillońi liikennemińistra, kuverńyöri Esa Timońi puoľisti hanketta. Jälgimäin Karjalan liittogi piätti lähtie matkah. 21.3.1976 luajittih sobimus Suojärven Pidäjäseuran, Nurmeksen linnan da Karjalan liiton ker Bomban taloin da karjalazen hierun luajinnas Pielizen järven rannal Nurmeksen Ritoniemeh. Samal ruvettih myymäh taloin ozakkehie. Kiinnossus oľi suuri ymbäri Suomie. Yhissykset, yksityzet, yritykset,siädiöt, i.m.i ossettih ozakkehie muga äijän, sto ozakkahie kerdyi ańikkovai tuhat. Dai rahvasta littšaudui kattšomah taloida luajinda-aigah vägi tukul. Ruajemual pidi kai ottua vardoijat yön aijaksi.

Pekka Tavi urakoi

Taloi urakoittšijaksi vaľľittih suojärveläńi Pekka Tavi. Häi oľi jo brihattšusena nähnyt alguperäzen Bomban taloin, mi purrettih aigoinah 1934 da parret juattih Bomban taloin veľľeksien kessen. Pekka zavoďi ruajemuan, hos eulluh vie lubie. Net suadih jällespäi. Pekka sanoi, jotta häi päivät pańi maťťie da yöt lugi malittuo. Vai kai mäńi hyvin da taloi valmistui aijalleh.

Suojärveläńi Vilho Suonmaa luaďi Bomban taloin da arkkitehti Erkki Helasvuo karjalazen hierun taloloin piirrustukset. Jygevät, tänäpäingi käytös olevat kalustehet ńikkaroi puusepänliike Tauno Timońi da tuuli- ottšalauvat puuseppä Keijo Suhońi Valtimospäi. Bomban Talois tuli pidohutta 33,7 metrie, levehyttä 13,7 metrie da korgehutta sokkelinker 15 metrie. Partta mäńi 15 kilometrie. Taloida oľi eńimilläh luaďimas 54 ruadajua joukos 18 parrenveistäjiä. Hanketta vedi ruatuttajien puoles HK Pekka Huittińi. Talos roďih Pohjazenmualoin suurin pyöröparzitaloi.

Mieleh jiänyöt nousentšat

Bomban taloin nouseńtšat piettih 23.8.1978. Taloin vihki pravoslaunoin kirikön tabah arhijepiskoppa Paavali. Paginua kuuldih suojärveläzen valdivon dengamińisteran Paul Paavelan da kuverńyöri Esa Timozen suul. Itše säveldäjämuasťerin Ahti Sonnizen nouseńtšoih ńiskoi säveldämä Bomban taloin valssi kuuldih enzi kerdua Pajojoukon Lauluset pajattamana.

Vägie oľi perťit täyvet. Suojärveläzien suuri duuma oman taloin suannas oľi todevunnuh. Pidäjäseuran puoles eńimmin sobottua kannettih paginanvedäjä Valde Konońi, sekretari Paavo Harakka da rektor Nestor Norppa. Karjalan liitospäi ruadoi Bomban natšalńikkoin paginanvedäjänä piäjohtaja Erkki Tuuli. Kaikil ruadajil dai pruazńikkarahvahal suu pańi mukkie, kui nengońi taloi suadih valmeheksi.

Bomban talois kävyi gošťis enzimäzinä vuozina sadoituhanzie rišťikanzoi. Itše tazavallan presidentta Urho Kekkońigi nouzetteli taloih 29.9.1979. Kekkońi mieldyi da sanoi, sto vai hyvin on vanhua pirinnettä tuodu nygyaigah. Erityzešťi häi yľisti parziruaďei. Samana suvena piettih dai Karjalan Liiton kezäpruazńikat. Avuandajuhlas Bomban taloin pihal kerdyi tukkuh onnuako 10.000 hengie.

Kalevalaspäi sanotah talois nenga:
”Taloi oľi ruattu Pohjolas, perťťi laittu, perťťi suuri, sivulpäi yheksän syldä, piäspäi seittšemen levie. Kukoi kui lajes lauloi, ei sen iäńi muah sai kuulun, Penin haukku perťin peräl ei kuulun ńi ukseh saite.”

Nygyaigana nägöö harvoin nengosta yksiduumazuutta da kanzalazien suvaitšendua kui Bomban parzilinnan plotńikoinda. Taloi seizoo tänäpäingi Pielizen rannal uľľahanna da vuottaa gošťie. Muissa vai nouzetella.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *