Lujan karjalazen identitietan perustannu on omaperäine muailmankuva

Pertti Lampi

Helsingis piettih 13. syvyskuudu 2011 saamin da maorin kielen elvytyksen yhtehine seminuaru. Tapahtumas pidi luvendoloi maorilaine professor Tania Ka’ai (Uuzi-Zielandii). Saimmo kuulta, kui nygyaigazien metoudoin da enne kaikkie tiedotehniekan avul on suadu elbymäh jo häviendän pardahal olluh maorin kieli.

– Kieldy yksin ei voi elvyttiä, samoiten kul’tuuru on elvytettävy nygyaigah sobival taval, aksentiiruičči Tania Ka’ai.  Hänen mieles kaiken lähtökohtu on omaperäine maorilaine muailmannägemys. – Viizahii ajatuksii, kudamii on smietitty i meijän seuran piiris.

AKADEEMIKKU Georg Henrik von Wrightin mugah ”muailmankuva on tietyn aigukavven libo rahvasyhtezön omaksuttu nägemys muailman roindas da rakendehes, luonnonilmivölöin  ellendettävyvves da sellittämizes dai oigies eloksen tavas”.

KEN TAH voi kyzyö, poikkeugo karjalasten muailmankuva suomalasten, ruotččilasten da ven’alasten muailmankuvas? Emmogo ole kieldy luguh ottamata aiga yhtenluaduzii?  Karjalaine mifolougii, kudai on meijän kul’tuuran lujannu perustannu, on yhtelläh olluh aiga  erilaistu nuaburimualoih verraten. Karjalane käzitys muailmas oli da on viegi rauhantahtoine. Kiistat da riijat ratkotah hengentoravehkehil, ei miekoin. Elias Lönnrotin karjalasten kanzanrunoloin pohjal kirjuttaman Kalevala-eeposungi piäsanomu on juuri tämä. Läbi histourien karjalazet ollah oldu rauhantahtostu rahvastu, hos enne kaikkie päivänlaskupuoleine Karjal on olluh monien voinien ozuttamonnu. Kauppu da yhtehine ruado ollah oldu karjalazilleh ominaine ruadoaloveh.

LUONNONMUGAZUS on toine tärgei piirreh. Ristikanzu on oza luonduo. Ezimerkikse mečät da elätit ei olla oldu vaiku sugupolvihgi näh. Kolmas yhtelläh päivänlaskupuolen  suzeidois eroittavu piirreh on olluh suhtavumine vierahih ristikanzoih. Karjalazii tietäh rahmannoloinnu libo gos’tuystävällizinny. Se ei ole vaiku sanondu, vai on tänäpäigi tottu . Annan kaksi ezimerkii. Minun oma muamo kerdoi, ku hänen kodikyläs Salmin Ala-Uuksus piettih suurennu riähkänny sidä, ku eräs itaru pereh ei ni konzu andanuh yösijua čiganoile kui ylehine taba oli. Vie 2000-luvulgi karjalazis pruasniekois syvväh ainos murgin yhtes. Yksin kahvil gostittamine  on poikkeus.

KU opimmo ellendiä omua idenditiettua, näimmö kui äijy yhtehisty meil on nuaburikanzoinke, a sežo vaiku meile luonnonomazii piirdehii, kudamii on hyvä kunnivoittua. Juuri nämis roihes luja omaperäine karjalane identitiettu meile jogahizele.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *