Inarinsaamin suavutuskerdomus – Varaittavas tilas olija kieli voi elbyö

Ritva Lampivuo

Inarinsaamin tila mennyöl vuozikymmenel ei olluh hyvä, da kielen säilymizekse tarvittih elvytystoimenpiduo. Oulun yliopiston lizäopastundan (2009 – 2010) tavoittehennu oli suaha saaminkielen malto järilleh kielen kavottanuole ruadoigäzele sugupolvele. Saaminmaltajii tarvitah monel alal, eigo omakielizii inarinsaamen pagizijoi olluh enämbi äijiä. Oli tunnustettavu se toziazie, ku opastajikse tarvitah sežo ristikanzua kuduat paistah inarinsaamie toizennu kielenny.

Inarinsaaminkielizeh intensiivuopastukseh tarkan valličuksen kauti otetut da opastukses valmistunnuot ruatah nygöi ezimerkikse opastajinnu perusškolas, kielipezäs, prihoduruavos i.m.i. Opastustulokset oldih hyvät. Sih vaikutettih opastujien innostumine kieleh da suuri sidovumine ruadoh. Opastujikse otettih i ei-saamilazii.

Kielen revitalizoindupluanois opastumizen piämiäry oli normukieleh opastumine da ammattinero. Pagin tuli oigiehkirjutuksen iel. Teoriellistu kielenopastustu oli vähembi, da sen sijale planiiruittih viestindyoza. Ruadoh harjavumizen vuitis oli kui modernua muga perindehellisty opastumistu, ezim. keittotaiduo, kalastustu, digimeedielöi, pajaruandua, käziruadoloi i.m.i.

Uuzi, enämbi 20:n inarinsaamin opastujoin ryhmä opastuu nygöi inarinsaaminkielen da kul’tuuran opastajan Anna Morottajan opastukses, joukos on kielipezälapsien vahnembiigi. Nygöi tiijetäh parembi kuduat dielot toimitah hyvin da kuduat ei. Ni ken ei ole lopettanuh kesken, da arvosanat ollah keskimiäriä parembat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *