Saamelazil nuoril manifestatsii Helsingin Soslouviitaloil: ”Meil on oigevus suaja parembua”

Halličusnevvottelijoile suunnatun manifestatsien järjestettih saamelazet nuoret da ymbäristöjärjestö Greenpeace Helsingis on olluh manifestatsii Jiämeren raudutien srojimistu vastah. Manifestatsien järjestettih Suomen saamelazet nuoret da ymbäristöjärjestö Greenpeace. Arvivol nenga kaksikymmen mielenozuttajua kerävyi kolmanpiän Helsingin Soslouviitaloile, kudamas parahite on halličusnevvottelut.   Saamelazien nuorien paginanvedäi Petra Laiti uskou, ku mielenozuttajien viesti piäzi perile halličusnevvottelijoile. ‒ Tahton duumaija, ku piättäjien… Luve ielleh Saamelazil nuoril manifestatsii Helsingin Soslouviitaloil: ”Meil on oigevus suaja parembua”

Uuzi runokirju on jullattu

Päivänlaskusuomelazen runoilijan Lauri Luukkozen (r.1989) toine runokirju, Kulgii lähenöy kodii on piässyh ilmah. Tevokses on 80 sivun piduhuol tankamiärästy runuo karjalakse kirjutetunnu. Omassah enzimäzen runokirjan Taskuun unohtunut rakkaus – Kormanih unohtunnuh suvaičus Luukkonen julgai mennyt vuon. Luukkozen runoloi on jullattu sežo meijän lehtes.     Kulgii lähenöy kodii, nivottu Suurus on 110 x 150 mm… Luve ielleh Uuzi runokirju on jullattu

Muovijättehen viendiä keyhih mualoih rajotetah uuvella sobimuksella – Yhysvallat oldih piätöstä vastah

”Yhysvallat da Kanada, ollah liijan pitkäh voidu viijä myrkyllistä muovijätehtä Aazien kehittyjih mualoih.” Lässä 180 muada ollah YK:n joholla sovittu, jotta rajotetah muovijättehen kulletandua toizih mualoih. Mualoin evustajat sovittih aziesta Ženevassa 10. päivänä tädä kuuda lähemmäksi kaksi nedälie kestänyzien neuvotteluloin jälgeh. Yhtenä tarkotuksena on vähendiä vaigiešti kierrätettävän plastiekan piädymistä keyhih mualoih da ielläh valdamerilöih. Merilöih… Luve ielleh Muovijättehen viendiä keyhih mualoih rajotetah uuvella sobimuksella – Yhysvallat oldih piätöstä vastah

EUROPARLUAMENTUVALLIČUKSET 2019

Ennepäi-iänestys 15.–21.5.2019 Valličuspäivy pyhänpiän 26.5.2019 Iänestämine on kebjei dielo! Europarluamentuvalličukset 2019 Europan parluamentu luadiu zakonoi, kuduat vaikutetah meijän jogapäiväzeh elokseh. Parluamentu sežo piättäy EU:n talovusarvivolois. EU-mualoin kanzalazet vallitah Euroupan parluamentan ozanottajat valličuksis joga viitty vuottu. Valličukset pietäh kaikis EU-mualois yhteh aigah. Suomes valličuspäivy on pyhäpäivy 26.5. Ennepäi-iänestys on 15.–21.5. Suomespäi Euroupan parluamentah vallitah 13 ozanottajua.… Luve ielleh EUROPARLUAMENTUVALLIČUKSET 2019

Linnut vojuijah omil pajoloil linnoin šumuligua vastah ‒ iänenvoimazus da -frekvensii ollah eriluaduzet linnois migu kylis

Kovimilleh linnut voijah pajattua 80 detsibellan voimazuol   Linnut ei pajateta samah tabah jogahizes muančuras.   Ymbäristön vaikutuksii linduloin pajoh on tutkittu äijän. Nenga tovendau Luondontiijollizen keskusmuzein akademiitutkii Aleksi Lehikoinen. ‒ Linnualovehil linduloin pajo on eriluadustu  kylien pajon verraten. Linnut pajatetah linnois korgiembal frekvensiel da kovembal iänenvoimazuol. Tämä roih sendäh, ku liikendehen tagaperäšumun frekvensii on… Luve ielleh Linnut vojuijah omil pajoloil linnoin šumuligua vastah ‒ iänenvoimazus da -frekvensii ollah eriluaduzet linnois migu kylis

Karjalazus 2000-luvulla -muistotiedoloin keriändä jatkuu

Mimmoine on karjalazien omakuva 2000-luvulla? Suvaijahgo karjalazet ainos vain toizien kera yhessäolendua? Mitys on linnoissa eläjien karjalazien karjalazus? Kuin vaikutetah siirdolazus-, pagolazus- da evakkokogemukset karjalazuoh – libo vaikutetahgo ne? Vielä on puolitoista kuuda aigua ottua ozua kerävöh! Suomelazen Kirjallizuon Seura (SKS), Karjalan Sivissysseura, Urbuana karjalazus -hankeh i Tunnussuksie: Pagolazuon vaigiet historiet da muistamizen kulttuurat -hankeh… Luve ielleh Karjalazus 2000-luvulla -muistotiedoloin keriändä jatkuu

Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tverinkarjalan algukursale kezäkuus

Helsingin alovehen kezäyliopistos (Kirkkokatu 6, Tiedoloin taloi) järjestetäh 10.6. ‒ 14.6.2019 tverinkarjalan algukursu vastealgajih da kieleh jo vähäzel tunnustunnuzih näh. Opastai on Irina Novak Tverin Karjalaspäi, da urokkua on 30.   Kursal opastutah kielioppii, sanastuo da iändämysty lugemal eriluaduzii tekstoi i pajattamal. Kursan hindu on 95 euruo. Voit lugie ližätieduo täs: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/kielikurssit-fi/karjala-fi-33701/?courseid=7113 da sežo ilmoittuakseh… Luve ielleh Tverinkarjalan algukursale kezäkuus

Karjalan kieleh da sen paginluaduloih terväh voit tuttavuo videoloin vuoh

Mennyt nedälil suovattan da pyhänpiän karjalan kielen opastajat yhtes karjalan pagizijoin da aktivistoin kel kuvattih karjalankielizii vuorovaikutusvideoloi Jovensuus. Tämä tapahtumu oli jo nelläs Karjalan Kielen Seuran organizuittu opastajanopastuspido, da se myösgi piettih yhtesruavos Päivännouzu-Suomen yliopistonke. Kuvas: Natalia Giloeva, Olga Karlova da Katerina Paalamo Videoloi oli luajittu kolmel Suomes paistaval karjalan kielen murdehel: vienan-, suvi- da… Luve ielleh Karjalan kieleh da sen paginluaduloih terväh voit tuttavuo videoloin vuoh

Ulgomualazet lehtet tarkastukseh Ven’al

Sananvällys: Rahvahienvälizet luadujulgavot toinah hävitäh päivännouzupuolizen susiedan lehtikioskois. Ven’a planiiruiččou zakonanmuutandua, kudai estäs ulgomualazien printilehtien juandan Ven’al ilmai muan tsenzuuruvirguniekan Roskomnadzoran erillisty uskaldustu.   Tavallizien kanzalaziengi tuotuloi ulgomualazii julgavoloi ruvettas pidämäh silmäl muga, ku ezimerkikse Suomes ostettulois luvattomis lehtis vois puuttuo maksamah štruafuu Ven’an puolel. Tavallizen kanzalazen štruafu olis 1500 rubl’ua libo 21 euruo, lehtikiosku… Luve ielleh Ulgomualazet lehtet tarkastukseh Ven’al