Myös päiväine čirittäy

Myös päiväine čirittäy tual puhtahal taivahal. Ga mikse nygöi tunduu: olen jygien vaivan ual? Lämmät tuulet kezäkuun jogahistu sebäilläh, a syngät duumat minuu kiuzatah dai perretäh. Saduzes kukat kaikin värilöis, on kaunistu. Mindäh minul tänäpäi mieles äijän pahuttu? Ei nämmä ajatukset piäs enzimästy kerdua. Terväh pidäs minule midätahto lekarsvua. Eihäi täs viinua pie, en enämbi… Luve ielleh Myös päiväine čirittäy

Kirikkö Kiihtelysvuarah

  Tarkoituksel sytytetty tulipalo hävitti mennyt vuvven sygyzyl läs 250-vuodehizen Kiihtelysvuaran puuhizen kirikön. Jovensuun prihoduyhtymän piätettyy uvven kirikön srojimizes talvikuus, Kiihtelysvuaru- Seuru ečči lubua dengoin keriämizeh da luvan tulduu nimitettih varoi hommuaju ruadokundu.   Tämän vuvven allus algajen ristikanzoil on olluh mahto yhtyö kerävykseh andamal dengua vakkazeh libo kirjuttamal oma nimi luvetteloh. Eri järjestöt i… Luve ielleh Kirikkö Kiihtelysvuarah

Karjalan kieldy Vieljärves

Irina Čakkojevan da Martti Penttosen kirju Kui vaihtui kieli Vieljärves sanelou sit, mittuzien dieloloinke kieli on vastavunnuh. Kirjas on 23 kielellisty biogrugiafiedu, kudamat ollah vuozinnu 1932‒1980 roinnuzien vieljärveläzien kerrotut. Enzimäzet kerdojat mustetah vie”ruskieloin fennomuanoin” vaikutustu kieleh. Karjalan kieldy käytettih opastuskielenny vaiku vähäzen aigua erähis hierulois, da internuatois pidi lapsil paista ven’akse. Karjalakse pagizemine oli kielletty.… Luve ielleh Karjalan kieldy Vieljärves

Arhijepiskopan Leon uuzi runokirju on piässyh ilmah

Luulen tuulen tulevan – Uvvet tuulet tullah sanelou vastavumizis, eloksen suuris dielolois enzimäzen i jälgimäzen ellendettävän kodvazen välil da muailman čuasvuiččemizes, ajattelemizes i kaunehuos da sen ellendämizes.   Kirjuttai on suannuh inspiratsiedu sežo vuvvenaigoin piirdehis: sygyzyn värilöis, kivoksis, keviän vallos i kezän lämmös, tiähtitaivahas sego kaibavukses lapsusaijan kodialovehele, lähäle luonduo.   Lähäl luonduo elos on… Luve ielleh Arhijepiskopan Leon uuzi runokirju on piässyh ilmah

Johannes Sonkajanrandalaine liitetäh pyhien joukkoh 12. ‒ 13.7.

Jovensuus, Ilomantsin Kokonniemes da Sonkajanrannal olijas Pyhän prorokan Hannan kirkös pietäh 12.‒13.7. jumalansluužbat, kudamien mugah Johannes Karhapiä liitetäh pyhien joukkoh nimel muučenniekku da tunnustai Johannes Sonkajanrandalaine. Sluužbih yhtytäh kai meijän kirkkölöin ruadajat jepiskopat. Piätenčän pietäh pyhäle kaksi panihiidua. Enzimäine pietäh 11 aigah Jovensuun Siilaizil, pyhän kuaznimispaikas. Panihiidan pidäy prihodan piäpappi Tuomas Järvelin yhtes Jovensuun prihodan… Luve ielleh Johannes Sonkajanrandalaine liitetäh pyhien joukkoh 12. ‒ 13.7.

Ilmaston lämbenemizen täh roih uuzi varavo: Troopikan meččien hajuomine estäy lajiloin siirdymizen viiliembile alovehile

Jo läs 2/3 tropiičeskolois mečis on muga erikseh, ku lajit ei enämbiä voija siirdyö mečäspäi toizeh. Luonnontutkijat ollah ellendetty, ku ilmaston lämbenemizes da troopikan mečänkuadamizes roih tozi varavo monile elätti- da kazvilajiloile.   Mečänkuadamizet ollah hajoitettu meččyalovehet muga erikseh olijoikse, ku organizmulajit enämbi ei voija siirdyö paikaspäi toizeh, hos niilöil muuttunuzien ololoin täh olis pakko… Luve ielleh Ilmaston lämbenemizen täh roih uuzi varavo: Troopikan meččien hajuomine estäy lajiloin siirdymizen viiliembile alovehile

BBC: Kitai eroittau uiguurien lapsii omis vahnembis ‒ ”ozutahes kul’tuurizekse rahvahantapandakse”

BBC:n mugah tovestehet vihjatah sih, ku lapsii vietäh internuattoih, kudamis heidy tahtotah irdavuttua omis juuris. Kitai eroittau islamalazien uiguuriloin lapsii omis vahnembis, omas vieros da omas kieles, sanelou Brituanien ylehine radivoyhtivö BBC.   Jo aijembah on kerrottu aiguzien uiguuriloin arestuimizis. On arvivoittu, ku Kitai on vedänyh sadoi tuhanzii aiguzii suurile luageriloile Xinjiangan muakunnas.   Nygöi… Luve ielleh BBC: Kitai eroittau uiguurien lapsii omis vahnembis ‒ ”ozutahes kul’tuurizekse rahvahantapandakse”

Tulgua terveh Valassin Praasniekale!

Pielaviel on täs kuus tuaste Valassin Praasniekku. Se algau piätenčän 20.7. da jatkuu vie pyhänpiän 21.7.   Piätencän 18:00 aigah on Taipalehen časounas ehtysluužbu. Pyhänpiän 21.7. pietäh 10:00 aigah liturgii da vienpyhitys silmykaivozel da lituanii Karjalah jiännyzien mustomerkil. Tämän jälgeh on ristusuattavo Suojalah (Puistotie 8) pidämäh päivypruazniekkua 13:30 aigah. Päivypruazniekan ohjelman muvvostetah Pussihousut -joukon pajot.… Luve ielleh Tulgua terveh Valassin Praasniekale!

Karjalan Liitole merkiččii iänivaldu Karjala-lehtes

Karjala-lehtie ilmah piästäjän Karjala Lehti Oy:n talovehellistu stuatussua lujendetah da lehten painomiärän kazvattamizekse yhtivö kontsentiiruiččou yhtehisty ruaduo Karjalan Liitto ry:n ker. Karjalan Liitto suau suuriman iänivallan yhtivös. Dielos saneltih karjalazien kezäpruazniekan piäpivos Hämienlinnas.   Lehten suurimat omistajat Karjalan Liitto, Karjalan Fondu, Tevollizuon- da biznesmiehien Seuru Pamaus ry, Karjalazen Kul’tuuran Kannattamizen Fondu, Karjalan kul’tuurudengufondu da Viiburi-Fondu,… Luve ielleh Karjalan Liitole merkiččii iänivaldu Karjala-lehtes

Karjalan Kielen Seuran ruandupaikku on muuttunuh

KKS:n Helsingin ruandupaikku on nygöi Liisankatu 29:s. Mellunmäis ruattih 15 vuottu da nygöi on aigu tulla Helsingin tsentrah pravoslaunoin prihodan taloin alakerrokseh, endizeh Tuohus -laukan paikkah.   Mellunmäispäi on jo vietty uudeh paikkah kirjastot, arhiivat da meebelit. Selgei on, ku keskeine paikku on paras mahtolline seuran jäzenile, kaikile karjalazile da karjalazen kul’tuuran ystävile, ollou sit… Luve ielleh Karjalan Kielen Seuran ruandupaikku on muuttunuh