KKS sai maksopiätöksen parluamentan seurale annetus miärydengas elvytysohjelman algamizeh niškoi

Seurale tuli tossarren ehtäl 20. kezäkuudu jälgimäi kirjaine opastus- da kul’tuuruministerstvas, kudamas ilmoitettih virguniekkoin 31. oraskuudu luajitus maksopiätökses. Sen mugah kogo 100 000 euron miärydengu maksetah KKS:le. Tozi azies parluamentu oli omassah piätökses varainnuh tuan miärydengan jo allus seuran käyttöh da se olis voidu käskie maksua jo vuvven allus. Ministerstvan virguniekat tahtottih yhtelläh panna miärydengu välläh… Luve ielleh KKS sai maksopiätöksen parluamentan seurale annetus miärydengas elvytysohjelman algamizeh niškoi

Portualu Karjalan histourieh

Documenta Carelica -tiedoportualas yhtistetäh Suomen da Karjalan rahvahallisarhiivois säilytettävii dokumentoi, kudamat kosketahes Karjalua. Suomen da Karjalan tazavallan rahvahallisarhiivoin yhtes luajittu Documenta Carelica -tiedoportualu avavui rahvahienvälizen arhiivoin päivän aigah 9. kezäkuudu, da eziteltih saman piän Karjalan rahvahallizes arhiivas Petroskoil. Portualan piämiäry on ezittiä eriluadustu ainehistuo tazapuolizeh. Ainehistoloin tarkoitus on tävvendiä Karjalan da Suomen arhiivois olijoi arhiivukogonazuksii,… Luve ielleh Portualu Karjalan histourieh

Karjalan kasvot -näyttely avavuu Lappeenrannan taidomuzies

Lappeenrannan taidonäyttely (fotokuvas) ezittelöy sidä kaččomah tulijoile äijät Karjalan rožat. Karjal tiettäväine on muantiijolline aloveh, ga yhtelläh karjalazet, karjalazus da karjalaine kul’tuuru ollah levitty sežo muantiijollizen Karjalan ulgopuoleh. Jogahine suomelaine tundou karjalazen päčis pastetun lihasyömizen da šipainniekat. Karjal on ainavoluaduine ližäkse sendäh, ku se on kahten valdivon alovehel. Konzu Suomie da suomelazuttu nostettih da luajittih rahvahallizen… Luve ielleh Karjalan kasvot -näyttely avavuu Lappeenrannan taidomuzies

Anukses pajatetah da soitetah

Elokuun allus, 2.-5.8.2017 pietäh Karjalan tazavallas muuzikkufestivuali seiččemetty kerdua. Ideju on vediä festivualigost’at paikkah, kus karjalakse pagizijat eletäh. Nellän kezäpäivän aigua gost’il on mahtollizus tunnustuo Anuksen ainavoluaduzih hieruloih da alovehellizeh kuvataidoh, tiijustua karjalaine ystävällizys gost’ii kohtah da tundie iluo festivualil äijällizeh taričukses olijas muuzikas da taijos. Hieruloin omat horat pajatetah karjalakse, suomelazet horat da pienembät… Luve ielleh Anukses pajatetah da soitetah

”Ku heil enämbi ei pidäs vaikastuo omal kielel” Kirju Suomen karjalazes rahvahas jullatah lopul keziä

Anneli Sarhimaan kirjutettu Vaietut ja vaiennetut ‒ Karjalankieliset karjalaiset Suomessa jullatah nelläspiän 31.8.2017 aigua 13:00 Suomelazen Kirjallizuon Seuran pruazniekkuzualas. (Hallituskatu 1, Helsingi). Vaietut ja vaiennetut ‒ Karjalankieliset karjalaiset Suomessa on enzimäine Suomen kodiperäzes karjalazes rahvahas levieh sanelii tevos. Histourien, kul’tuuran da kielen ližäkse se kerdou karjalazien stuatusas voinan jälgeh i sanou oman mielen sit, kuibo… Luve ielleh ”Ku heil enämbi ei pidäs vaikastuo omal kielel” Kirju Suomen karjalazes rahvahas jullatah lopul keziä

Tule opastumah kiändämäh karjalakse!

Mittuine on kiändäjän ruado? Kui kiännöstiedo opastau kiändämizeh? Kui kiännösprocessu menöy? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Kui kiändäi vois luadie uvven karjalankielizen sanan? Kuibo menöy uudizien kiändämine karjalakse? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse? Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiändämizen opastusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Fondu (Koneen… Luve ielleh Tule opastumah kiändämäh karjalakse!

Olen ylbei minun died’ois

Vuvves 2006 lähtijen Pjotr Semjonov on olluh Ven’an kirjuttailiiton jäzen. Häi on arvostettu karjalankielizien tevoksien kirjuttai da hänen suavutukset rahvahallizen kielen luadijannu i kehittäjänny sežo ollah suuret. Pjotr Semjonov roihes 11. heinykuudu 1934 muanruadaipereheh Rodinjärven hierus, lähäl Nuožarven hieruu. Häi oli 7-vuodine, konzu enzimäine muailmanvoinu algoi. Hänel tuattah puutui frontale. Suomelazet vallattih Pjotran roinduhieru, kudamas… Luve ielleh Olen ylbei minun died’ois

Urai Taddeus on Karjalan jumalallizesti eläi da Petroskoin pyhä

Pyhä ylinozakas Taddeus Petroskoilaine eli 1700-luvul nygözen Petroskoin lähäzyös. Häi kuuluu Karjalan pyhih jumalallizesti eläjih da on muga sanottu urai Hristosan täh. Taddeus oli mir’uanin, kudai eli erakonnu da kandoi kaglas omassah piälyssovan al suurdu raudastu ristua jumalallizesti elämizen täh. Taddeusan elos muuttui, ku hänen omassah eländyalovehele ruvettih nostamah zavodua Piiteri Suuren käskys. Taddeusal oli… Luve ielleh Urai Taddeus on Karjalan jumalallizesti eläi da Petroskoin pyhä

Seiččie haikuu da eräs pitkembi nimetöi runo

Kezä tulou myös da myös roitah piäs samat mullozet duumat. *** Lennetäh linnut, pajatetah, luajitah pezii kaikkiele. *** Yön aloh kuulin jenottukoiran iänen – häigi yksinäh? *** Meijängi hierus ylen on räkki päivy i traktor pellol. *** Ilmu on täyzi päiväzen lämbyö – šiiloin vihandat lehtet. *** Päiväine ehtäl jäi suuren pilven tuakse. Koivut humistah.… Luve ielleh Seiččie haikuu da eräs pitkembi nimetöi runo

Karjalan piälinnah piäzöy moneh eri tabah

Petroskoi interesuiččou matkailijoi eri linnois- da mualoispäi. Kuibo piästä Suomespäi Karjalan piälinnah kaikkii mugavembah, raviembah da huogehembah tabah? Enne matkale lähtemisty tärgevin dielo on planiiruija kuibo piästä lomakohtah. Äijät Karjalan eläjät vallitah matkukohtakse Suomen sendäh, ku se on lähäl. Samas syys matkustetah äijät suomelazet Karjalah da Leningradan alovehle. Matkailii voibi vallita kulgunevvon oman mielen mugah,… Luve ielleh Karjalan piälinnah piäzöy moneh eri tabah