sirpaKommentiiruiče

Tulevazuontutkija Markku Wilenius: Kymmenen vuuven perästä elämmä ihan erimoizessa muailmassa

Elämine on täh suaten pyörin perustarbehien ymbärillä. Meilä on kylläldi ollun kaikkie, kun suuh on puuttun suaha syömistä, on ollun paikka missä eliä, puolizo, ystäviä da mahollizus vähäzeldi todeuttua iččie. Turun yliopisson kauppakorgieškolan tulevazuontutkimuksen professoran Markku Wileniuksen mugah nygyzellä aigua ruamma pahoin, konza täytämmä perustarbehie. Ossamma hirviet miärät joudavua, syömmä ihan liigua da synnytämmä ylen… Luve ielleh Tulevazuontutkija Markku Wilenius: Kymmenen vuuven perästä elämmä ihan erimoizessa muailmassa

Heini KarjalainenKommentiiruiče

Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

Koko netälin ajan on lyhytaikasie kuatovihmoja, ka niijen tarkka einuššuš on nyt vaikieta. Lämpötilat ollah mielusan kešäsie. Šuomi on koko netälin matalan painon koprissa. On luvašša toisinah kuatovihmoja ta ukkoistaki ympärihis muata. – Vaikka meilä on lyhytaikasie kuatovihmoja ta paikotellen ukkoni jyräjäy, ni päiväistäki niämmä, lauhuttau Ylen meteorologi Seija Paasonen. Ilmamassa on niin lämmintä, jotta… Luve ielleh Meteorologin n’euvo: Kačahuš mopikašta taivašta kohti

sirpaKommentiiruiče

Karut da muut čortat ‒ midä kaikkie lövvätgi SKS:n talois?

  Suomelazen Kirjalližuon Seuran talois (Hallituskatu 1, Helsingi) pietäh 15.8. 17.00‒19.00 aigah Taidoloin yö, kudai on täyzi starinua, pajuo da sananparttu, ga sežo karuu dai čortua.   Taidoloin yön aigua voit tunnustuo sežo runopajoh runopajattajien Pedri Shemeikan (1825‒1915) da Taito Hoffrénan johtol.   Hirviembien dieloloin tyveh sinuu vietäh tutkii Pasi Klemettinen da ozuttelii Jaana Pesonen,… Luve ielleh Karut da muut čortat ‒ midä kaikkie lövvätgi SKS:n talois?

sirpaKommentiiruiče

Kyzymys ruočin kielen hyövyllizyös jagau suomelazet jyrkäh kahteh joukkoh

45 % rahvahas arvivoi oman ruočin kielen malton vähimyölleh vältäväkse da 26 prosentua ei ni yhty malta kieleh. Suomen halličuksen tavoiteh toizen kodimualazen kielen tuomizekse järilleh pakollizekse ainehekse yliopastuikirjutuksih, nostatti tuaste väittelendän sit, midä hyödyy on pakollizes opastumizes ruočin kieleh.   Talohustutkimuksen dielos luajitus kyzelendäs selgenöy, ku ruočin kieli on hyövylline niilöin mieles, kudamien kielenmalto… Luve ielleh Kyzymys ruočin kielen hyövyllizyös jagau suomelazet jyrkäh kahteh joukkoh

Heini KarjalainenKommentiiruiče

Vienan reittie kulkomašša

Vienan reitti šijottautuu Šuomuššalmen Yli-Vuokissa. Reitin pivuš on 27 kilometrie, ta še piättyy Šuomen puolella rajavyöhykkeheh. Reitin lähtö on Kuhmontien (tie 912) varrella ošoittehešša Hepola-Pehkolantie 1. Enšimmäini taivaloša kulkou Vängän tilan pihan läpi Rautiaisen myllyn luo. Aikoinah tämän reitin kautti kulettih Vienanmerellä ta Karjalah. Šilloin tämä reitti kulki Vuokin kylältä Viiankin kautti itärajan yli ta… Luve ielleh Vienan reittie kulkomašša

sirpaKommentiiruiče

Suomelas-ugrilastu taiduo Antaresas

Sippolas on vie mahto kävvä taido-ozutteluh, kudai pietäh Taidokeskukses Antaresas (Pien-Liikkalantie 6, 46710 Sippola) 1.9.suate. Ozuttelus voit nähtä suomelas-ugrilazien taidolijoin mualavustu, gruafiekkua, vestostu da videodu. Taidoilijat ollah Aletta Ranttila, Juha Tanhua (Saamenmua), Aino Johansson, Tapani Kokko, Jussi Nykänen (Suomi) Jari Lutta (Estounii), Emnoyumno (Zhon-Zhon Sandyr, Yuri Kuchyran), Valery Savin, Chudja Zheni, Vitali Okun, Tan Zy,… Luve ielleh Suomelas-ugrilastu taiduo Antaresas

sirpaKommentiiruiče

Seuru eččiy laukanhoidajua uudeh toimipaikkah

  KKS:n johto piätti ilmoittua välläs ruavos sežo seuran jäzenile.Tahtonet suaja tämän ruavon  vähimiten allukse oza-aigazen (25 ‒ 30 čuassuu nedälis) ruavon, työnnä pakičus  seuran sekretarile ei myöhembä 9.8. Tiedänet kenentah ruadoh pädijän luotettavan hengilön, kudamal on maltuo alas, voibi häigi työndiä pakičuksen.   Lähteh: KKS:n jäzentiijoitus

sirpaKommentiiruiče

Hyvittelyt!

Redaktsii hyvittelöy Laurii roindupäivänke! Ozua da lykkyy! Nuori briha vie Muga. Tänäpäi minule täydyy jo 30 vuottu. Vaste vai 30 vuottu. ” – Mies täyttää pyöreitä vuosia”, nengalei myö suomelazet sanommo. Nuori briha vie, sanotah äijät, da tiijänhäi minä sen ičegi. Midä kaikkie olengi nähnyh!? Midä kaikkie kuulluh täh päiväh suate? Mittumien ristikanzoin kel vastavunnuh!… Luve ielleh Hyvittelyt!

sirpaKommentiiruiče

Oigevusministerstvan mugah toizel kielel pagizemistu ei sua kieldiä školis ‒ oletgo tiijustannuh kielen käyttämizeh liittyjii rajoituksii Suomes?

Suomelazien školien kielenkäyttämizen ohjuandas on eruo. Tarkembii valdukunnallizii miärävyksii ei ole, sanou Jorma Kauppinen opastushalličuksespäi.   ”Se, mil kielil školis paistah, on lähtökohtazeh rikkahus. Školal on oma opastuskieli, kudamal opastus menöy, ga se ei tarkoita, ku toizien kielien käyttämine olis kielletty.”   Toizien kielien pagizemizen kieldämizel Kauppinen vihjuau tapahtukseh, kudai rodih Ruočis mennyt sygyzyn. Västeråsalazen… Luve ielleh Oigevusministerstvan mugah toizel kielel pagizemistu ei sua kieldiä školis ‒ oletgo tiijustannuh kielen käyttämizeh liittyjii rajoituksii Suomes?