Arhijepiskoppu Leon uuzin, omassah pienele vellele Paulile omistettu runotevos Katso eteesi, ylös ja korkealle – Kačo edeh, yläh da korgiel jatkau iellembäzen runotevoksen tiemua temmaten omassah lugijan arvokkahale syväinpuolizen tiijustandan jatkotutkimusmatkale. Kaksikieline – suomekse da karjalakse – nygyrunohuon tevos kerävyy 175 runos. Niilöis jogahizes on kui omas ičes ymbäri hyviä energiedy andajua muga i syväinpuolistu… Luve ielleh Kaheksa käskyy kahtekse kielekse!

Seurasaaren ulgomuzies Seurasaares algau piätenčän 18.8.2017 Seurasaari Soi -tapahtumu, kudai jatkuu ainos pyhäpäiväh 20.8. suate. Tänäpäi ohjelmua on 13:00 algajen muzeitaloi Kurssil. Taričukses on muuzikkua, kudamua ozuttau Suo-trio. Konsertan jälles ozutetah Emmi Kuittinen & Ikuisen ikävän orkesteri Pertinotšal vahnoi karjalazii kuolinritualoi. Tämän ozutuksen voi kaččuo sežo suovattan aigua 11:15 da 16:00 i pyhänpiängi aigua 11:15… Luve ielleh Seurasaari Soi! 2017 algau

Karjalan kieli da karjalankielizien oigevukset on Suomes jätetty bokkah ainos mennyt vuozih suote. Mindäh karjalan kieles on vaikastuttu da mindäh sidä on halveksittu. Kuibo nygy-Suomes pidäs tugie karjalakse pagizijoi, ku heil ei enämbi pidäs vaikastuo omassah kielel? Vaietut ja vaiennetut -tevos on enzimäine globalivaldaine ezitys Suomen kodiperäzes karjalankielizes rahvahalistos. Histourien, kielen da kul’tuuran ližäkze se… Luve ielleh Anneli Sarhimaan uuzi kirju jullatah tämän kuun lopul

Ruadohečos tapahtui alendamine on vagavu, no peitetty probliemu. Tutkimuksen mugah alendamine ruavonečos suundavuu daže kolme kerdua puaksumbah etnizeh tagaperäh migu sugupuoleh. Nicoletta Kekoniemen tuatto on italielaine. Suomes roinnuh da kazvanuh roindua myöte Poverini joudui enne varmistamah ruavonandajile, ku maltau paista suomekse, omassah muamankielekse. Tilandeh muutui vuvvennu 2012, konzu Kekoniemi meni miehele da otti omassah ukon… Luve ielleh Ulgomualaine nimi voibi ainos vie vaigevuttua ruadopagizutandah piäzyy – pahimilleh nimii daže muutetah suomekse

Kalliolan kanzalaisopistol (Sturenkatu 11, Helsingi) järjestetäh karjalan kielen jatkokursi 12.9.–28.11.2017 (kaikkiedah 24 urokkua). Opastustu on joga tossarren aigua 17:00–18:30 Kalliolan auditouries. Opastajannu ruadau Daria Markelova. Kursile voibi jiäviekseh täs päiväs algajen aigua 10:00, ga ei myöhembi 4.9.2017. Kursimakso on 71 €, kursile syndyy 20 opastajua. Opastumiskirja on Pekka Zaikovan Karjalan kielen kielioppi. Kursi on karjalan… Luve ielleh Karjalan kielen jatkokursi Kalliolas

Jovensuun passažiiruportas on 10.–13.8.2017 rahvahienvälizet markinat, kudamil on yli 100 kupsua 35 eri muaspäi. Keral on äijy europpalastu myöjyä, ga heidy on sežo Amerikas- da Aaziespäi. Karjalan Kielen Seuralgi on sie myöjii seuran tuottehien torrul. Tänä vuvvennu markinoil on kaksi tiemua: Sadavuodehine Suomi da Rahvahienvälizet syömizet. Suomi 100-vuottu pruazniekkubazarile on opittu löydiä spetstuottehii da niilöin… Luve ielleh Passažiiruportu terväh on täyzi lar’kua da palatkua

Kižin suaren ruskei kaži on turistoin mieles  puaksuh mieldykiinnittävembi kui puuhizet rakendukset. Kaži on elänyh suarel yli viizitostu vuottu da sidä pietäh suaren simvolannu. Suarele tulijat turistat ylen puaksuh kiinnitetäh huomavo ruskieh kažih, kudai eläy suarel ymbäri vuvven. -Kaži vuottau turistoi portas libo muzien alovehel joga päiviä, kerdou muzien giidu Viktoria Timina. Turistat ainos tahtotah… Luve ielleh Kižin elävy simvolu

Vienankarjalas algau tänäpäi Vuokkiniemi – Suomelas-ugrilaine kul’tuurupiälinnu -pruazniekan piätapahtumu. Pruazniekal ozutellah kui karjalazet, ven’alazet muga i suomelazetgi artistat da ohjelmua on kaiken igäzile. Taričukses on ezimerkikse eriluadustu muuzikkua eriluaduzih maguloih näh, ozutelmoi, kino da kylätansit. Vuokkiniemen Šuomalais – Ugrilaisen Kulttuuripiälinnan piätapahtuman ohjelma 2.-6.8.2017 KAR/FIN/ENG Kolmašarki 2.8. ⦁ klo 15:00 Konsertti – virolaini kamarikuoro “Colligium musicale” yheššä… Luve ielleh Kul’tuurupiälinnas pruaznuijah

          Hukkurajan pajo Heikki Turuzele pitkän levien järven kareilii pindu vilattavu tuuli mändymečän ladvois kagru da ozru kypsetäh lagien lagieloil sego pienil peldoloil heinykuun lopuškan hellehel kui lämmäs ilmuvirras roinnuon gigantunaizen yskäs taloloin ruskiet seinät pihas poikki kulgijan emändän pilves da izändän poudutaivahale nostettu kače ildupäivykoufien piduine sanatoi huaveilu päivänlaskun pienet… Luve ielleh Hukkurajan pajo

Arhijepiskoppu Leo ezitteli omassah uvven runokirjan Pielaviel 30.7. Händy pagizutti Hannu Pyykkönen. ”Konzu kirjutetah karjalaksegi, pidäy kirjuttua kaikenjyttyzis dielolois eigo vai mennyžyös”, saneli arhijepiskoppu ezitellessäh omassah uuttu runokirjua. ”Katso eteesi, ylös ja korkealle – Kačo edeh, yläh da korgiel” -tevokses on lyhytty, filosoufiellistu aforismua, kudamat sanellah ezimerkikse arhijepiskopan omas eloiymbäristös, ruavos, elämyksis da sanoin eriluaduzis… Luve ielleh Syvii tundoloi bumuagal