Päivännouzu-Suomen yliopistol Agora -taloin zualas Ag 100 on 29.3.2019 12.15‒15 aigah pido, kudamas jullatah Konehen fondan finansiiruitun Vertaileva karjalan kielioppi -nimizen suomelas-ven’alazen yhteisruadoprojektan (2015‒2019)tuloksennu roinnuh tutkimus. Sit verdaillah kattajah karjalan eri kielimuodoloin, varzinkarjalan, livvinkarjalan da lyydin iänneh- da muodosistieman piirdehii keskenäh.   Verdailun kohtannu on olluh 21 kuvailijua da ohjavollistu iändehopin da muodo-opin kuvavustu 150… Luve ielleh Karjala kieliopeissa -kirju jullatah tämän kuun aigua

Rasizmal tarkoitetah kaikkie roduh, hibjanvärih, roinduperäh sego rahvahallizeh libo etnillizeh alguperäh perustujua eroitteluu. Rasizman tagaperäl on duumu sit, ku mitah rodu, hibjanväri libo etnilline alguperä on kaikkii parembi. Suomen YK liiton verkosivut Rasizman vastazen nedälin aigua on Suomen eri linnois kaikenjyttysty tieman mugastu tapahtumua: konsertua, paginpiduo, kinuo, ozuttelua da luvenduo kui vahnembih muga i nuorembih… Luve ielleh Rasizman vastaine nedäli algau

Tulii nedäli on rasizman vastaine da saman nedälin aigua pietäh YK:n sanottuu rasizman vastastu päiviä. 21.3. vuvvennu 1960 policii ambui Sharpevilles, Suvi-Afrikas 69 rauhallizeh manifestatsieh yhtynytty ristikanzua. YK:n ylehine kerähmö sanoi päivän rahvahienvälizekse rasizman vastazekse päiväkse vuvvennu 1966 da kehoitti rahvahienvälisty yhteizyö ruadamah lujah rasizman hävittämizekse.   Rasizman vastazel nedälil kannatetah yhtenverdazuttu da aksentiiruijah yksittäzen… Luve ielleh Rasizman vastaine ruado on yhtehine dielo

Suomelazen Kirjalližuon Seuras on vuvven aigua luajittu verkojulgavuo Kalevalas. Tämä digitualine da kriitielline julgavo oppiu avata ezimerkikse Kalevalan roindua, kieldy da muailmankuvua muga, ku nygylugijat ellendettäs sidä parembah.   Tutkii Niina Hämäläinen sanelou, ku Kalevalua on sellitetty suomelazes kul’tuuras vägi kuavallizeh luaduh, da aijembah sit ei ole luajittu kriitiellizeh kommentiiruittuu julgavuo. Uvves digitualizes editos on… Luve ielleh Kalevala avavuu verkojulgavonnu

Mindäh Karjalan Kielen Seurua da sen elvytysruaduo vastustetah? Monet meijän jäzenet ollah viime aigoinnu kyzytty minul, mindäh meijän ruaduo tozi azies vastustetah, ku uuttu tulostu luajitah kogo aijan da kai dieluo kaččojat voijah nähtä sen? Kyzyjät i sežo monet ulgopuolizet diivuijah yhteltiedy, mindäh erähät karjalankielizet da yksi karjalazien yhtistysgi ruatah muga aktiivizeh seurua vastah? KKS:n… Luve ielleh PIÄKIRJUTUS 12.3.2019

Tänä vuon Rahvahienvälizen Naizienpäivän tiemannu on sugupuolien keskeine tazapaino. Naizienpäivän histourii yhtistyy 1900-luvun allun ruadorahvahanliikkehen starinah Pohjas-Amerikas da Europas. Enzimästy rahvahallistu naizienpäiviä piettih New Yorkas 28.tuhukuudu 1909.   Pruazniekkupäivän pidämizen algoi amerikkalaine sotsialistupuoloveh, kudai tahtoi kunnivoija iellizen vuon New Yorkas hommattuu sobazavodois ruadajien naizien zabastouhkua omii ruado-ololoi vastah. Rahvahienvälisty naizienpäiviä piettih eri mualois enzimästy kerdua… Luve ielleh Hyviä Naizienpäiviä!

Suvvon mugah kalastuszakon rajoitti liigua konstitutsien turvattuu oigevuttu harjoittua omua kul’tuurua, kudamah kuuluu kalastamine   Kai Utsjoven saamelazien suavut syyttehet zakonattomas kalanpyvvös hyllättih. Suvvon mugah saamelazet harjoitettih konstitutsien turvattuu omua kul’tuurua, kudamah keskizeh kuuluu kalastus Tenojoven sivujogilois Vetsijoves- da Utsjovespäi. Mainitut jovet ollah heijän kodijovet.   Suvvon mugah eräs vuozi tagaperin muutetun kalastuszakonan 10.pygälän rajoitukset… Luve ielleh Utsjoven saamelazien suavut syyttehet luvattomas kalastukses on hyllätty

Muga vägevy tuuli ildupäiväl, što nuorel miehelgi luuloi čahlou. Ozakse oma kodi on lähäl. **** Kirjutukses bumuagal mainittih puuloin lehtet da järven vienpindu da kažl’at da huondes da kaikenmostu linduu da ristikanzu kudai oli yksinäh, onnuako vähäzen i yksinäine. En tiijä saneltihgo sit miehes vai naizes. **** lekarsvoi dengua ruadopaikkua ruavottomusabuu ankiettoi suomekse da ruočikse… Luve ielleh Kevätkuun runoloi

Meijän hierus on kerävys kirjutuksii karjalan kieles, kogonažus, kudai on muga moni-iänine kui on sen kirjuttaijoukkogi. Tevokses on kaikkiedah 15 kirjutustu da 20 kirjuttajua. Keral on karjalan kielen tutkijua i kielen käyttäjiä, nuorembua da vahnembua ristikanzua, aiguzinnu karjalan kieleh opastunnuttu, niilöi kudamien muamankieli on karjalankieli, sugujuurii myöte karjalastu sego kirjuttajua, kudamile karjalan kieli mintah muun… Luve ielleh Meijän hierus – kirjutustu karjalan kieles