Petroskoilazen folkansambl’u Sattuman uuzi disku jullattih Kaustisen rahvahanmuuzikkupruazniekal mennyt nedälinlopunnu. Vanha tuttu on ansambl’an seiččemes al’bomu. Ielline disku, Uuzi kodi piäzi ilmah vuvvennu 2014. Diskal on kaikkiedah 12 uuttu meloudiedu, kudamis seiččemen on pajuo da viizi soitinsäveldysty. ‒Inspiratsiedu meloudieloih on ečitty rahvahienvälizis kontaktois, internetas, luonnos, matkoil, kirjois da rahvahanperindehes, sanelou Arto Rinne, eräs Sattuman muzikantois.… Luve ielleh Sattuman uuzi disku on jullattu

Valassin pruazniekkua vietetäh Pielaviel suovattan 22.7. da pyhänpiän 23.7.2017. Pruazniekan allukse on ehtysluužbu arhijepiskopan časounas (Karttulantie 645) aigua 18:00. Pyhänpiän aigua 10:00 on Pielavien kirikös (Puistotie 2) liturgii, vienpyhitändy da lituanii. 13 aigah pietäh Suojalas (Puistotie 8) Valassin pruazniekku. Liturgieh, vienpyhitändäh, lituanieh da pruazniekale järjestetäh pyhänpiän ilmaine yhteiskulletus. Autobussu lähtöy aigua 8:00 prihodantaloil (Snelmanninkatu 8,… Luve ielleh Valassin pruazniekku Pielaviel

Karjalankielizekse aiguzien kielipezäkse planiiruittu Nurmeksen linnan tuvettu Solovei -puurakendushankeh on mennyh edehpäi. Rankendukseh näh on varattu oma mua lähäči Bomban kurortua da alustajat rakenduspiirustukseh ollah valmehet. Kohtan srojittamizen todevuttau sidä haldivoimah perustettu koperatiivukundu, kudaman nimi on Solovei. ‒Koperatiivan toimindan ydimenny on, ku kieli da kul’tuuru kuulutah eroittamattomah toine toizeh. Kielipezäl kehitetäh kul’tuuristu da toimindallistu syväindyö… Luve ielleh Soloveihankeh algau

”Kuin se tuttuni tulisi enne nähtyni näkyisi virstan vastahan mänisin venehell on vettä myöte suksill on saloo myöte aitoa yletämään veräjeä purkamaha. Ratkosin risuset aiat, aiat rautaset alennan. Miepä kättä käpsäjäsin vaikka on käärmes kämmenellä, mie suuta suihkovaisin vaikka ois suu suven veressä sekä vierehe mänisin vaikka vieru verta täynnä”. Konzu elettih vuottu 1850 oli… Luve ielleh Kuin se tuttuni tulisi

Mieli Ven’an Karjalas  parahite paistah karjalan kielen virallizen stuatusan järjestämizes. Se olis putin askel edehpäi, ga ilmai muuloi toimenpidoloi se ei yhtelläh piätä nimidä. Ruočis zakon rahvahallizis vähembistökielis tuli voimah jo vuvven 2010 allus, ga Suomen kielen stuatussu on zakonas huolimattah ainos vie huono da se on daže erähil ozin huononnuh. Toizis Europan mualois on… Luve ielleh Vakustaugo zakon libo viralline stuatussu kielivähembistön myödymielizen kehityksen?

Tämän karjalastu maagien muailmua ezittelijän kirjan on Suomen Kansan Vanhat Runot -tevoksen pohjal planiiruinnuh da redaktiiruinnuh Elena Junttila. Loihtiet on kirjutettu karjalakse, suomekse i ven’akse da oivalline nygyaigaine kuvitus avvuttau ylen hyvä tabah loitšusvirziperindeheh tunnustumistu. Tevoksen vertaičendan on luadinuh Miina Lukkari. Hos karjalankielizii loitšusvirzilöi on tallendettu arhiivoih huomattavii miärii, niilöi ei ole ihan ni yhty… Luve ielleh Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah ainavoluaduzen karjalazii loitšusvirzii ezittelijän tevoksen LOIHTIET – Sanan vägi, karjalazet tiedohussanat

Marjatan pajo Liikutan kätkytty, uinotan lastu, orrennu vemmelpuu. Uinu jo tiähtyzii kaččelemas, uinuolda muaman uinotteluh, hil’l’azeh liikundah vemmelpuun. Harvu on soimi da hieno on loimi, vihmu on peldoloin piäl. Lämmitä muaman igäine lembi, vardoiče lapsuttu mual. Rahvas net kannetah minule vihua, kylyy en suannuh, kylvyttäh ihan. Pysty on pakičusmatku, sinule loivembi jatkuu. Harvu on soimi… Luve ielleh Eino Leinon päiväkse

Katalonien alovehhallindo pagizou tulijoin nedälilöin aigua zakonanprojektois, kudamat kosketahes rahvahaniänenanduo. Kataloinien iččenästymisty ajajah zakonanprojektah on kirjutettu kova virkeh: ku kataluanat sanotah rahvahaniänenannos ”da” iččenästymizele, ero Ispanies tapahtuu 48 čuasan mennes. Dielos sanelou uudistoimisto Reuters. Katalonien nygyjohto on luvannuh järjestiä rahvahaniänenannon ligakuun 1.päivänny, hos Ispanien konstitutsiisuudo on kieldänyh sen da piäministru Mariano Rajoy kuččuu kataluanoin ruadoloi… Luve ielleh Katalonii kovannu: Ku rahvas sanotanneh ”da”, irdavumine Ispanies tapahtuu 48 čuasun mennes.

Hätken vuotettu uuzi muumi-kirju on nygöi piässyh ilmah. Muuminotkon kylmykuu on jo seiččemes karjalankieline muumilois sanelii kirju. Sen on kiändänyh Natalja Sinitskaja da ulgokuvan on planiiruinnuh Tuovi Laine. Familjen Hartwalls Fond – Hartwall Perehen Fondu on lahjoitannuh seurale varat kiännöksien todevuttamizeh niškoi. Muuminotkos on sygyzy, vihmaine da bauhuju. Muumiloi ei ole kois da kodvazen mendyy… Luve ielleh Uuzi Muumi-kirju – Muuminotkon kylmykuu on piässyh ilmah

Professor Johanna Laakso sanelou omassah kieliblogis dielolois, kudamis rodieu syydy ebäillä, ku kielitiijolline kirjutus on hölönpölyy. Tiedojulgavoloil da tiedotoimittajil puaksuh ollah luonnontiijollizet tagaperät. Hyvä tiedotoimittai sit toinah ellendäy midäbo tarkoitetah protsentat da tovennägövystazot, maltau kyzyö datua da ainehistuo, kudamih tutkimus perustuu, mis se on piässyh ilmah da ongo sen luadii toven tevol alan azientundii da… Luve ielleh Duumii tiedojulgavolois