Vengrieläine kielitiedoilii János Pusztay pidäy suomelasugrilazien kielien nägymii jygielöinny. Enzimäzinny hävitäh vodi, liivi da enetsi. Professoru János Pusztay on hämmästytännyh jo aijemba syngil ennustuksil, ga nygöi ollah nägymät hänen mieles viegi jygiembät. Häi käyttäy ezimerkinny mordvalazii. ‒ Heijän lugumiäry oli nenga 30 vuottu tagaperin 1 200 000. Heidy oli enämbän migu estounielazii sih aigah. 2000-luvun alguvuozinnu heidy… Luve ielleh Suomen sugukielii kuolemas duumaittuu terväzembäh

Terveh kaikilla! Tulgua Jovensuun Paginaperttih juomah čuajuo libo koufeida da pagizemah karjalaksi! Tulija paginapertti pietäh pyhänäpiänä 21.10. 17-19 aigah. Adressi on Ylävalgamokadu 7 / Yläsatamankatu 7, Jovensuu. Tulijalla kerdua kizuamma sanansellitykseh vienan murtehella da tuukselaisin sanoin. Sit vie luvemma Anna Usovan runohutta. Kaikki karjalan murdehet pädietäh paginapertissä. Jogahine suau paissa kuin tahtonou da mahtau. Tieduo… Luve ielleh Tervehtulemua paginpertih

Kino Engelan zualas 1 (Sofiankatu 4, Helsingi) ozutetah suovattan 20.10.2018 12‒18 aigah suomelas-ugrilazii kinoloi. Päivän algau Aleksi Ahlakorven ohjattu dokumentu Kaissi-U’lljan-Mä’rjj-U’lljan – Heidi Gauriloff. Se sanelou koltansaamelazes käziruavonruadajas, kudai aiguzennu sai mahton opastuo oman perehen kieleh da kul’tuurah. 12.15 on vuoros enzimäine ersämordvankieline druamukino Azor (Ižändy). Tämän fiktsiellizen kinon tapahtumat sijoitutah 1200-luvule, konzu Mordvas torattih… Luve ielleh Sugurahvaspäivät 2018 – Kino fenno-ugrica

Suomelazen Kirjalližuon Seuran (Hallituskatu 1, Helsingi) pruazniekkuzualas vietetäh 16.10. 12‒16.30 aigah Inkeri-tiemupäiviä. Sen aigua sanellah da paistah uuzimas Inkeri-tutkimukses. Professoru Martti Häikiön pietyn tervehtyspaginan jälgeh, 12.10 aigah, sanelou arhiivututkii Maiju Putkonen SKS:n Inkeris da inkeriläzyös. 12.30 aigah jatkau päivän ohjelmua opastuspiälikkö Tapani Kaakkuriniemi paisten aihehes Rahvahallizien vähembistölöin stuatussu nygyven’alazes poliitiekas: Suomelazet, inkeriläzet, suomelas-ugrilazet rahvahat ozannu… Luve ielleh Ket kumman inkeriläzet? – veresty Inkeri-tutkimustu

1. Egläi vihmui. Tänäpäi tuulou, ga tuuli on lembei, päiväine nägyy taivahal, pilvet puhtahanvalgiet. Keriän iäreh juablokat kudamat oldih pakuttu vahnan koiran kalmal. 2. Nygöi puaksuh duumaičen što en tiijä nimidä, en ellendä tädä riähkähisty, tädä pyhiä mieruo. Sygyzyn jälgeh tuaste talven algajes tiijän ainos vai vähembi. Se on varmu dielo. Toinah olen ozakas. 3.… Luve ielleh Lämmän syvyskuun runoloi

Tule Jovensuun Paginpertih čuajule, koufeile da paginale! Rubiemmo tarattamah karjalakse da kižuamah Sellitä sana -kižah. Kai karjalan paginluavut päitäh! Paginperti on avvoi huomei 7. ligakuudu 17–19 aigah samaizes kohtas Ylävalgamopihal. iomiT

Ven’an raudutiet da Karjalan halličus planiiruijah uuttu junayhtevytty Piiterispäi Sordavalah. Lykystynnöy tämä pluanu, uuzi yhtevys avatah oraskuus 2019. Junan lähtöpäivygi tietäh jo, ga maršruttu ei vie ole selgei. Uuvves yhtevykses vuotetah yhtelläh jo kaikenluadustu hyviä. Junayhtevys Piiterin da Sordavalan välile tahtottih avata jo kuuzi vuottu tagaperin, ga silloi pluanu ei todevunnuh. Nygöi dielos on nevvoteltu… Luve ielleh Karjalas vuotetah uuttu junayhtevytty

Ven’alaine taidoilii Mjud Mečev kuoli 27.syvyskuudu 89-vuodizennu. Häi oli roinnuhes 31.elokuudu 1929 Moskovas. Mečev(fotokuvas) opastui 1946‒1949 Moskvan taidehtevollizusopistos yhtyjen samah aigah piirustuskižah, kudaman tiemannu oli Kalevala. Häi voitti kižan, da ruadoi myöhembägi Kalevalan tyves Karjalas. Ruavon tulos, enzimäine ven’ankieline Kalevala piäzi ilmah vuvvennu 1956. Täs häi sai omassah ozakse kuulužuttu da lykystysty.   Mjud Mečev… Luve ielleh Mjud Mečev on siirdynyh tuonilmazih

Egläi piäzi ilmah karjalankieline Kiitosrukouspalvelus libo Malittu Jumalua kiittäjes. Sen kiändi da toimitti arhijepiskoppu Leo da ulgomuvvon planiiruičči Ilona Pelgonen. Nygöi on karjalankielizil pravoslaunoloil jälgimäi mahto toimittia sežo tämänluaduzii sluužbii omal kielel da passiboija Jumalua armos da podarkois. Malittukodvaine passibonke kuuluu monenluaduzih tilandehis kui nimi-, roindu- da venčupäivih muga i eriluadizih sugupruazniekkoih. MALITTU JUMALUA KIITTÄJES,… Luve ielleh Uuzi julgavo karjalankielizih pravoslaunoloih näh

Kodima, Ven’an eri čuril eläjien vepsäläzien yhtehine lehti perustettih vuvvennu 1993. Se kannattau kirjukielen kehittymisty, ga on sil toizenluaduziigi ruadoloi. Vepsän kielen tutkii Nina Zaiceva kerdou, ku Kodima on luadinuh kirjukielele hyviä. Toimittajil on nygöi helpo sanella eriluaduzis dielolois, konzu heil on tarbehekse sanoi. Piätoimittai Irina Sotnikova tottu sanou, ku toiči pidäy yhtelläh keksie se-tämä… Luve ielleh Vepsäläzien Kodima -lehtele roih 25-vuottu