Enimistökielet viettih läbi vägizin saamilazien lapsien školis 1900-luvun algupuolel ‒ saamin kieli vaiku ”abuvälineh”

Saamin kieldy piettih enne kaikkie pedagougizennu abuvälinehenny libo käytettih daže assimil’atsien todevutandah saamilazien lapsien školis Ruočis, Suomes da Norjas 1900-luvun allus, tovestau Otso Kortekankaan tuoreh väitöskirju. Otso Kortekangas on tutkinuh omassah väitöskirjas saamelazien opastushistouriedu da opastuskieldy Suomes, Ruočis da Norjas 1900 ‒ 1940-luguloil. Tutkimukses kačellah mindäh enimistökieldy libo saamii käytettih libo ei käytetty školis, kudamis… Luve ielleh Enimistökielet viettih läbi vägizin saamilazien lapsien školis 1900-luvun algupuolel ‒ saamin kieli vaiku ”abuvälineh”

Ruoččilazet tutkijat löyttih Malesies aijemba tundematoi kieli, kudamakse pagizou vaiku 280 ristikanzua kogo muailmas

Ruočin Lundan yliopiston tutkijat ollah lövvetty Malesien viidakos muan alguperäzeh rahvahah kuului heimo, kudai pagizou istin omua aijemba tundematoindu kieldy. Heimo löydyi petties , konzu tutkijat ruattih toizen projektan tyves. Jedek-nimizekse kielekse pagizou vaiku 280 ristikanzua. Hyö kuulutah heimoh, kudaman jäzenet aksentiiruijah omas elokses sugupuolien taza-arvuo, vältytäh vägivaldua da kazvatetah lapset muga, kuin nämät ei… Luve ielleh Ruoččilazet tutkijat löyttih Malesies aijemba tundematoi kieli, kudamakse pagizou vaiku 280 ristikanzua kogo muailmas

Kalevalanpäiviä vuottajes

Kalevalanpäiviä duumaijen  F’odor da Al’ona kävväh muzieh tunnustumah Kalevalah, sen runoloin keriäjäh, runonpajattajih da Kalevalan huahmoloih, ga sit lapset silkeskie puututahgi šeikkailuh. Hyö suajah tiijustua hos midä i vastavutah sežo erähän mieldykiinnittäjän hengilönke, kudamal on kui F’odorale i Al’onale muga i kaččojile kaikenluadustu dieluo saneltavannu. Kaččojat, lapset da aiguzetgi, voijah kaččomizen ližäkse vähäzel mustella ohjelmas… Luve ielleh Kalevalanpäiviä vuottajes

YSTÄVÄN PAJO

Kusbo tunnet sinä ystävän, ongo oigei sinul häi Anna meren se sellittiä, kudai vierehes jiäy Agu sillos gu myrsky roih, sinun ystäväs vaiverouttau Veneh lähimbäh randah vie, mengäh pois kembo lie Kusbo tunnet sinä ystävän, ongo oigei sinul häi Anna tundurin sellittiä, kudai vierehes jiäy Gu on loittonnu kaikin muu, da gu piätytäh telapuut Kembo… Luve ielleh YSTÄVÄN PAJO

Muamankieldy meeminke internettah

Rahvahienvälisty muamankielen päiviä vietetäh tuaste 21.2. Kaksi vuottu tagaperin DLDP järjesti muamankielen päiväkse kampuanien ”Tweet in Your Mother Language” Tänä vuvvennu on vuoros”Mother Language Meme Challenge”, kudai rohkuau ristikanzoi kaikkiel muailmas kontaktiiruimah internetas vähembistökielikse dai alguperäzikse- i varaittavas tilas olijoikse kielikse. DLDP:n ruadai Claudia Soria sanelou, ku kebjieh käytettävien verkoiruadoinstrumentoin avul luajitul meemil on mahtollizus… Luve ielleh Muamankieldy meeminke internettah

Häi sanoi

Häi sanoi ku ei suvaiče minuu ei ole nikonzu suvainnuh hos oldih net keviän hämärdyjät illat järven rannal, linnan tulet loitton horizontal hos oldih net heinykuun valgiet, räket päivät da koivuloin vihandat lehtet väittömäs tuules hos oldih sygyzyn äijät, äijät vihmažat yöt hos oldih net talvizet huondeksen čuasut konzu oli kylmy da pimei da yhtes… Luve ielleh Häi sanoi

Piäkirjutus 7.2.2018

Karjalan kieli pidäy jälgimäi suaja keräle kielizakonah   Karjalan Kielen Seurah tulou silloi tällöi viestilöi, kudamis diivuijah, mintäh meijän kielen stuatussu ei kohene zakonanluajindas? Suammo sežo ohjavoloi, kudamis kehoitetah lobata kieli konstitutsieh libo ainosgi kielizakonah. ”Ihan helpo hommu”, tovendi eräsgi nevvonandai. Kerron tiettäväine, ku olemmo luadinuh moniluguzii ezityksii oigevusministerstvale kielizakondielos da olemmo pidänyh soviettua konstitutsiikomissienke… Luve ielleh Piäkirjutus 7.2.2018

Rektor oli aktiivine pagizii

Emeritusprofessor Heikki Kirkinen kuoli 9. pakkaskuudu Jovensuus hänen olduu jo hätken voimatoi. Häi oli 90-vuodine, roinnuhes Outokummun Kuusjärvel 22. syvyskuudu 1927. Kirkinen piäzi läbi yliopastuitutkindolois Jovensuun litsien gimnuazies 1949 da opastui filosoufien kandiduatakse ravieh, jo vuvvennu 1952. Hänen piäaineh oli ylehine histourii. Häi rodih filosoufien douhturi vuvvennu 1961, kudaman jälgeh häi ruadoi Suomen Akademien gumanitarnoin… Luve ielleh Rektor oli aktiivine pagizii

Hengenlinnut kalmukiven reunal

Vahnat simvolat veneh da linduzet nygöigi nävytäh kalmismualoil. Vahnoi karjalazii kuoleman ritualoi tutkinuon filosoufien douhturi Laura Jetsun mugah tuonilmazih liittyjät piäsimvolat veneh da pienet linduzet ollah nähtävis nygözisgi kalmuandutavois. Kalmukiveh libo kuolinilmoitukseh puaksuh on kuvattu linduine i sežo veneh on kannatettu lähtön simvolu. Jetsu pagizutteli omassah tutkindah näh 1990-luvul ijäkkähii hengilöi Ven’an Karjalas. ‒ Karjalankieles… Luve ielleh Hengenlinnut kalmukiven reunal

Lemminkäzen muamo

Järvel on lauhu, on pimei taivasrandu, tuuli vai aldoloi järvenselläl kandau. Lahti on tyyni ja hil’l’aine kai, kus minun kotkaine kulgenou vai. Piäze jo rannale, siivyzet laske, loitokse lendelit jo aldoloin tuakse. Poigaine pieni da hondoine, lahti on tyyni da hil’l’aine.. Haukoin ne torakižat hylgiä täl kerdua, ei ole heijän keskes sinule verdua. Poigaine nuori… Luve ielleh Lemminkäzen muamo