Suomen karjalankieliset karjalaiset ovat yksi maamme kansallisista vähemmistöistä. Karjalaa ja sen edeltäjää muinaiskarjalaa on puhuttu Suomessa jo ainakin 1200 vuotta.

Nykyään Suomen karjalaisista vain osa puhuu karjalaa. Luovutetun Karjalan evakot (poisluettuna karjalankieliset), etelä-karjalaiset ja suuri osa kymenlaaksolaisista puhuvat suomen kaakkoismurteita. Pohjoiskarjalaiset puhuvat itäisiä savolaismurteita. Kaikki nämä kielimuodot ovat muinais-karjalan kielen jatkajia ja ovat tietenkin osa karjalaisen kulttuurin kokonaisuutta. Karjalaiseen maailmaan kuuluuvat myös inkeroiset, jotka puhuvat inkeroisten kieltä. Karjalan kielellä on kuitenkin yhä korvaamattoman suuri merkitys kulttuurin ja identiteetin kannalta. Tilannetta voi verrata Irlantiin, jossa alkuperäistä iirin kieltä puhuu vain vähemmistö.

Karjalankielisten karjalaisten identiteetin kulmakivet ovat ortodoksinen uskonto, karjalainen perinnekulttuuri (laajasti käsitettynä) ja kieli. Kieli ja kulttuuri ovat säilyneet syrjinnästä huolimatta. Karjalaisella kulttuurilla on jatkuvasti vetovoimaa. Sitä todistavat sadat ja tuhannet nuoremman polven karjalaiset, jotka ovat etsiytyneet oman uskontonsa ja kulttuurinsa pariin. Euroopan olojen vapauduttua 1990-luvulla myös vähemmistökulttuurien suojelu on saatu alkuun. Nykyään vähemmistöt koetaan rikkaudeksi ja vähemmistökulttuureja tuetaan kaikissa Euroopan maissa Euroopan Neuvoston sopimusten pohjalta.

Kielen ja kulttuurin tutkimus ja eri tasoilla tapahtuva opetus on suunnittelun alla. Venäjän ja Suomen karjalaiset ovat luoneet tiiviin yhteistyöverkoston. Mahdollisuudet kulttuurin ja kielen elvyttämiseen ja kehittämiseen ovat paremmat kuin koskaan.

Suomen_karjalankieliset_karjalaiset

Lue_ja_kirjoita_karjalaksi -esite