Selvitä oma identiteettisi eli käsitys itsestäsi – Tunnustaudu karjalaiseksi
Mistä olen kotoisin ja mihin oikein kuulun? Näitä kysymyksiä esittävät itselleen niin nuoret kuin vanhatkin suomenkarjalaiset. Karjalaisille on vuosikymmeniä tarjottu käsitystä, jonka mukaan he ovat suomalaisia, jotka ovat vain sattuneet asumaan tai asuvat Suomen itäisissä osissa tai että heillä on ” juuria” Karjalassa. Samaan aikaan muut etniset ryhmät ovat saaneet olla identiteetiltään, mitä he todella ovat esim. suomalaisia, suomenruotsalaisia, saamelaisia, romaneja, tataareja, juutalaisia ja venäläisiä. Vaikka osa karjalaisista on hyväksynyt tuon suomalaistajien tarjoaman virheellisen käsityksen, kymmenet tuhannet ovat pitäneet kiinni omasta karjalaisesta identiteetistään. Heille ei ole riittänyt, että heillä on vain ”karjalaiset juuret” ja että he ovat karjalaisia vain kesäjuhlilla. Nämä todelliset karjalaiset ovat eläneet ja elävät karjalaisina joka ikinen päivä.

Karjalaiset ovat kansa ja heillä on oma kulttuuri ja kieli
Muut eurooppalaiset ovat pitäneet karjalaisia omana kansanaan jo yli tuhannen vuoden ajan. Karjalan kieli on ollut oma kielensä yli 1200 vuotta. Venäjällä karjalaisten asema omana kansana ja kielenä on käytännössä tunnustettu jo 1700-luvulla. Suomessa karjalaisia pidettiin yli 300 vuotta ensin Ruotsin valtion ja sen jälkeen ja suomalaiskansallisen liikkeen virheellisten käsitysten mukaan vain itäisinä suomalaisina, joilla ei ole mitään omaa kulttuuria. Tämä käsitys alkoi väistyä 1900-luvun lopulla, mutta vasta vuonna 2009 vahvistettiin karjalan kielen asema kansallisena vähemmistökielenä. Samalla tunnustettiin käytännössä, että karjalaiset ovat vähemmistö eikä vain epämääräinen suomalainen heimo. Karjalaisten asema on vahvistettu myös kansainvälisellä tasolla. Karjalaiset ovat Euroopan Neuvoston mukaan yksi Suomen kansallisista vähemmistöistä. Euroopan vähemmistökieliä tutkivan ELDIA -hankkeen kansainväliset tutkijat toteavat karjalan kielestä. ”Karjalankielisen vähemmistön etninen kieli on Suomessa yksiselitteisesti autoktoninen (kotoperäinen) kieli ja kielitieteelliseltä statukseltaan siten täysin rinnastettavissa suomen kieleen, molempia kieliä on puhuttu nykyisen Suomen alueella ”traditionaalisesti” ja tarkalleen yhtä kauan. Toiseen maailmansotaan asti karjala oli Suomessa autoktoninen ja alueellinen vähemmistökieli, alueluovutusten myötä siitä tuli autoktoninen, ei alueellinen vähemmistökieli Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (1998) tarkoittamassa mielessä.”

Karjalaisen identiteetin kulmakivet
Koko sivistynyt maailma tuntee karjalaisen kulttuurin rikkaimman osan, karjalaisen kansanrunouden ja mytologian. Niiden pohjalta luotiin myös Suomen kulttuurin perusta Elias Lönnrotin Kalevala-eepos. Karjalainen kansarunous on ainutlaatuisen rikas lahja maailman kulttuurille ja se on kiistatta arvokkainta suullista maailmankirjallisuutta. Kansankulttuuri sekä henkinen että aineellinen ja nykyaikainen karjalainen kulttuuri ovat tietysti myös olennainen osa identiteettiä.
Karjalakielisille oma karjalan kieli on identiteetin tärkein perusta. Karjalaisilla on käytössä myös muita kielimuotoja, jotka ovat yhtä tärkeitä niiden puhujille. Näitä ovat muinaiskarjalan kielen pohjalta kehittyneet suomen kielen karjalaismurteet ja itäiset savolaismurteet, joita puhuvat Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan evakkokarjalaiset sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien karjalaiset. Karjalankielisillä ortodoksinen uskonto on ollut kulttuurin olennainen osa jo yli tuhat vuotta. Osa läntisen Karjalan asukkaista oli 1200 – 1500 -luvuilla roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiirissä. Sen jälkeen lähes koko Karjalan länsiosasta tuli luterilaisen kirkon aluetta, kun Ruotsin valta laajeni itään päin. Luterilainen uskonto on ollut siitä lähtien keskeinen osa näiden karjalaisten kulttuuri-identiteettiä. Karjalaisissa kaupungeissa on asunut ainakin 1800-luvulta lähtien myös muiden uskontojen harjoittajia kuten islamilaisia ja juutalaisia. Nykyaikana karjalainen identiteetti voi muotoutua myös ilman uskontoa kunkin henkilökohtaisen tuntemuksen ja vakaumuksen mukaan.

Miten määritellään karjalainen identiteetti
Karjalaisilla paikkakunnilla asuville karjalaisille identiteetin määrittely on helppoa, mutta miten tämä tehdään esim. Helsingissä asuvan suojärveläissukuisen kohdalla tai sellaisen henkilön kohdalla, jonka vanhemmista vain toinen on karjalainen? Ensiksi on todettava, että karjalaisuus ei riipu asuinpaikkakunnasta, vaan henkilöstä itsestään. Jo ammoisina aikoina karjalaiset kauppamiehet ovat matkustaneet idässä ja lännessä ja asuneet pitkäänkin eri kauppakaupungeissa, mutta eivät ole muuttuneet novgorodilaisiksi, moskovalaisiksi tai Birkalaisiksi. Professori Heikki Kirkisellä on oivallinen määritelmä: ”Karjalaisia ovat kaikki ne, jotka tuntevat itsensä karjalaisiksi”.
Tämä määritelmä pätee kaikkina aikoina. Nykyaikaisen käsityksen mukaan ihmisellä voi olla useampiakin identiteettejä, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään. Voi olla yhtä aikaa esimerkiksi newyorkilainen, helsinkiläinen ja karjalainen.

Oman identiteetti on hyvä selvittää jo elämänlaadun paranemisen takia
Tieteelliset tutkimukset osoittavat selvästi, että ne ihmiset, jotka ovat selvittäneet itselleen oman identiteettinsä, olipa kyse yhdestä tai useammasta osasta koostuvasta kokonaisuudesta, elävät tasapainoisempaa ja rikkaampaa elämää. Heitä ei vaivaa nykyajan ihmisille niin tyypillinen identiteettikriisi. Ne vähemmistöihin kuuluvat, jotka ylläpitävät omaa kieltään eli ovat kaksi tai useampikielisiä, ovat tutkimusten mukaan vireimpiä myös vanhalla iällä. Heidän elinikänsä on lisäksi jopa pari vuotta pidempi kuin yhden kielen ja kulttuurin ihmisillä. Kaikkein huomattavin asia on tietysti oman kulttuurin ja kielen harrastamisen ja käytön tuoma lisäarvo elämään. Se on vaivattomin ja antoisin tapa parantaa elämisen laatua.

Mitä kannattaa tehdä?

Aivan ensiksi kannattaa selvittää oman suvun asiat ja tutustua sukuselvityksiin ja kirjoihin, kuntahistorioihin, nykyaikaisiin Karjalan historiateoksiin, karjalaista kulttuuria käsitteleviin teoksiin ja nettisivuihin. Jos haluaa, voi liittyä sukuseuraan, pitäjäseuraan. Karjalan kielen opiskelusta ja sen aseman parantamisesta kiinnostuneen kannattaa liittyä Karjalan Kielen Seuraan. Historian ja perinnekulttuurin harrastamisen lisäksi perinteitä ja niiden nykyajan sovellutuksia esim. karjalaista gastronomiaa, käsitöitä ja muita kädentaitoja kannattaa lähteä harrastamaan joko ryhmissä tai omaehtoisesti. Taiteen alueella on myös runsaasti mahdollisuuksia esim. kirjoittaminen ja etenkin runous, teatteri, musiikki ja kuvataide, valokuvaus, video- ja elokuva jne. Karjalaisiin kulttuuritapahtumiin ja hankkeisiin kannattaa tutustua. Niistä saa paitsi taidenautintoja niin myös lisää innostusta omiin harrastuksiin. Ne jotka haluavat tutustua syvällisesti kulttuuriin, voivat opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria eri opistoissa ja Itä-Suomen yliopistossa. Karjalan kulttuuri ja Karjala voivat olla opintojen ja tutkimusten aiheena myös hyvin monilla muilla aloilla kaikissa maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä ulkomaidenkin yliopistoissa.

Lisätietoja:

– Karjalan Kielen Seuran nettisivut mm. Karjal-Žurnualu -verkkolehti, Oma Mua lehden pdf-versio, digikirjasto ja verkkokauppa

– tietopalvelu: KKS:n sihteeri Pertti Lampi p +358400246 266, pertti.lampi@gmail.com