22.6.2020

Seuran verkkokauppa on toistaiseksi suljettu.

————————————————————————————————

Kuopiossa 25.05.2020

KARJALAN KIELEN SEURAN HALLITUS TIEDOTTAA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ OLLEEN SISÄLLÖN JOHDOSTA SEURAAVAA:

Karjalan kielen seuran puheenjohtaja on keskustellut tänään Opetusministeriön kansliapäällikön ja Itä-Suomen yliopiston rehtorin kanssa.

Ministeriön tekemä tutkinta seuran karjalan kieleen kohdistuvasta elvytystoiminnasta on kesken, eikä sen tuloksesta vielä tiedetä.

Yliopiston rehtori on todennut tiedotusvälineille, että silloisen rehtorin ja seuran välillä 2010-luvun alkupuolella tehty sopimus on toteutettu, seura on raportoinut tuen käytön ja raportointi on hyväksytty. Näin kummallakaan osapuolella ei ole kyseisen projektin suhteen kerrottavaa.

Seuran hallitus tekee työtä taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

KKS:n hallitus
psta Juha Kotipelto, sihteeri

————————————————————————————————
 

KARJALAN KIELEN SEURA ON TOIMINUT JO YLI 25 VUOTTA

Seura perustettiin Joensuussa 18. päivänä helmikuuta 1995. Karjalan kielen asia oli ollut esillä karjalaisjärjestöjen keskusteluissa ainakin 80 vuotta, mutta lukuun ottamatta E.V. Ahtian johtamia yhdistyksiä 1920- ja 1930-luvuilla, perinteiset järjestöt olivat olleet erittäin saamattomia oman kielen asian ajamisessa. Karjalaisen kulttuurinkin alueella ne olivat keskittyneet etupäässä menneiden muisteluun, juhlien järjestämiseen ja yleissuomalaiseen järjestötoimintaan. Siksi tarvittiin aivan uudentyyppinen yhdistys.

Euroopan olojen vapautumisen lisäksi eniten seuran perustamiseen vaikutti venäjänkarjalaisten esimerkki. He olivat alkaneet ajaa karjalan kielen asiaa jo 1980-luvun loppuvuosina. Tavoitteena oli nykyaikainen käyttökieli ja kielen sekä kulttuurin elvyttäminen. Suomen karjalankieliset valitsivat samanlaisen toimintalinjan. Ryhdyttiin elvyttämään ja kehittämään nimenomaan Suomen karjalaisten kieltä ja kulttuuria. Murteiden käytön lisäksi tavoitteeksi tuli myös kirjakielen käyttöönotto. KKS ei halunnut missään tapauksessa lähteä kieltä museoimaan ja hautaamaan.

Seuran puheenjohtajana on toiminut miltei koko ajan arkkipiispa Leo. Hänen johdollaan KKS:sta on tullut 25 vuoden aikana paitsi aktiivinen kieliyhdistys niin ennen kaikkea Suomen karjalankielisen vähemmistön edunvalvoja. Tämän aseman ovat tunnustaneet Suomen viranomaiset ja monet kansainväliset yhteisöt kuten Euroopan Neuvosto. Tarmokas puheenjohtaja on onnistunut kokoamaan tehokkaasti toimivan asiantuntijajoukon, henkilökunnan ja ennen kaikkea aikaansaavan neuvotteluryhmän, joiden työn tuloksia viranomaiset ja ulkopuoliset asiantuntijat arvostavat ja karjalan kielen vastustajat kadehtivat. ”Onko kielellä tosiaan vastustajia?”, kysyi eräs amerikkalainen tutkija. Me seuran johtoryhmän jäsenet tiedämme, että vastustajia riittää runsaasti vielä 2010-luvullakin. Karjalan kielen ja karjalankielisen vähemmistön syrjintä on jatkunut vuosisatoja ja jatkuu yhä. Äärikansallismielisten suomalaisten toiminta on näet edelleen hyvin aktiivista. Heille lähimmällä sukulaiskielellä on vain välinearvoa oman politiikan ajamisen yhteydessä. Monet jopa sanovat suoraan, että olisi parempi, että kieli ja kulttuuri häviäisivät kokonaan pois.

Mitkä ovat sitten KKS:n keskeiset saavutukset? Kielen ja vähemmistön voimaantuminen on tutkijoiden mukaan paljolti seuran edunvalvontatyön tulosta. Keskeisin lobbauksen tulos oli karjalan kielen statuksen vahvistaminen tasavallan presidentin asetuksella 27.11.2009. Ensimmäisen kerran tunnustettiin kielen ja myös vähemmistön olemassaolo. Vuosisatoja kestänyt lainsuojattomuus oli ohi. Vuonna 2009 saatiin aikaan paljon muutakin. Karjalan kielen professori aloitti työnsä Itä-Suomen yliopistossa. Nurmeksessa käynnistyi kielipezä. Euroopan Neuvoston yleiskokous hyväksyi uhanalaisten kielien asemaa koskevan raportin toimenpide-esityksineen. Sekin oli alun perin seuran aloite. Vuoden lopulla ilmestyi vielä karjalankielinen Kalevala. Vuonna 2011 käynnistettiin Karjalaisten kotiseutualuehanke ja vuotta myöhemmin aloitettiin neuvottelut valtiovallan kanssa Karjalan kielen ja kulttuurin elvytysohjelmasta. Maaliskuussa 20015 saatiin vihdoin alkuun YLE:n karjalankieliset radiouutiset lähes 20 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Seuran julkaisutoiminta käynnistettiin vuonna 2005. Seura julkaisee myös verkkolehteä Karjal Žurnualua, josta julkaistaan myös paperiversiota. Tämä lehti on muuten yhä ainut kansallisella vähemmistökielellä julkaistava verkkolehti Suomessa.

KKS keskittyy Suomen karjalankielisten asioiden hoitoon ja on yhteistyössä rajantakaisten karjalaisten kanssa lähinnä ruhonjuuritason toiminnassa kuten kirjoittajien, kääntäjien ja taiteilijoiden kanssa. Myös karjalaisjärjestöihin ja Oma Mua-lehteen pidetään yhteyttä. Nykyisessä poliittisessa tilanteesta rajantakaisten viranomaisten kanssa ollaan melko vähän yhteistyössä. Seura kuuluu eurooppalaiseen kielipoliittiseen järjestöön ELENiin ja on myös Yhteistyössä NPLD:n kanssa. Euroopan Neuvoston asiantuntijoiden kanssa ollaan koko ajan yhteistoiminnassa.

Seuran keskeisin hanke on tällä hetkellä Karjalan kielen ja kulttuuri elvytysohjelma valtion budjettiin tulevan nelivuotisen määrärahan turvin. Tämän ohjelman toteuttamiseen ovat myös muut elvytystoiminnasta kiinnostuneet suomalaiset karjalaisjärjestöt tervetulleita mukaan.