Natalia Giloeva: Pruazniekkupäivien nimet suomespäi karjalakse

Natalia Giloeva: Juhlapäivien nimitykset suomesta karjalaksi

Pravoslaunoit pruazniekkupäivät on merkitty muzavanruskiel tekstal. / Ortodoksiset juhlapäivät on merkitty tummanpunaisella.

Pruazniekkupäivien nimet alletah suomes pienel kirjaimel, karjalas suurel. Ollou pruazniekkupäivän nimes erisnimi, se erisnimi alletah mollembas kieles suurel kirjaimel da kirjutetah eriže päivy-sanas, kui ezimerkikse Minna Canthan päivy, Runebergan päivy.

Juhlapäivien nimet aloitetaan suomessa pienellä kirjaimella, karjalassa isolla. Jos juhlapäivän nimi sisältää erisnimen, erisnimi aloitetaan molemmissa kielissä isolla kirjaimella ja kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta, esimerkiksi Minna Canthin päivä, Runebergin päivä.

Pruazniekkupäivät/Juhlapäivät

1.1. uudenvuodenpäivä – Uvvenvuvvenpäivy, Vuasil’l’u

6.1. loppiainen – Vieristy, Teofania

27.1. vainojen uhrien muistopäivä – Muokattuloin uhriloin mustelendupäivy

2.2. Kristuksen temppeliin tuominen – Streiten’n’u

kynttilänpäivä – Tuohuksenpäivy

Tuohuksenpäiviä pietäh pyhänpiän 2.2.–8.2. keskivälis. Puuttunou Sovindupyhäpäivy samazeh päiväh, siirdyy sit tuohuksenpäivy nedälii aijembakse.

5.2. Runebergin päivä – Runebergan päivy

6.2. saamelaisten kansallispäivä – Saamelazien kanzallispäivy

14.2. ystävänpäivä – Ystävänpäivy

tuomiosunnuntai, lihapyhälasku – Lihapyhälasku

Lihapyhälaskuu pietäh nedälii enne Pyhälaskun pyhiäpäiviä libo sovindupyhiäpäiviä.

maitopyhälasku – Maidopyhälasku

Lihapyhälaskus siirrytäh maidopyhälaskunedälih.

laskiaissunnuntai; sovintosunnuntai – Pyhälaskun pyhäpäivy; Sovindupyhäpäivy

Sovindupyhiäpäiviä pietäh 7 nedälii enne Äijiäpäiviä.

laskiaistiistai – Pyhälaskun toinargi

Pyhälaskun toinargi on Pyhälaskun pyhänpäivän jälgehine toinargi.

28.2. Kalevalan päivä – Kalevalan päivy

8.3. kansainvälinen naistenpäivä – Kanzoinväline naizienpäivy

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä – Minna Canthan päivy, Taza-arvon päivy

kevätpäiväntasaus – kevätpäiväntazavus

Kevätpäiväntazavus sijoittuu 19. da 21. kevätkuun keskivälih.

Marian ilmestymispäivä – Blahvešen’n’u

Blahvešen’n’u on 22.–28.3. väline pyhäpäivy. Puuttunou se samazeh pyhähpäiväh, konzu on Virboi libo Äijypäivy, sit Blahvešen’n’u roih pyhänpiän enne Virboidu.

Kesäaika alkaa. – Kezäaigu algau.

Kezäaigu algau kevätkuun jälgimäzenny pyhänpiän.

8.4. romanien kansallispäivä – Romaniloin kanzallispäivy

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä – Mikael Agricolan päivy, Suomen kielen päivy

palmusunnuntai – Virboi

Virboi on nedälii enne Äijiäpäiviä.

kiirastorstai – Suuri nelläspäivy

Suuri nelläspäivy on nelläspäivy enne Äijiäpäiviä.

pitkäperjantai – Äijänpäivän piätenčy

Suuri piätteniččy on piätteniččy enne Äijiäpäiviä.

pääsiäispäivä – Äijypäivy

Äijypäivy läs ainos on 21. päivän jälgehizen tävvenkuun jälgehizenny pyhänpiän (22.3–25.4 välizel aigua).

toinen pääsiäispäivä – Äijänpäivän 2. päivy

Toine Äijänpäivän päivy on kerras Äijänpäivän jälles.

23.4. kevätjyrki – Kevätjyrgi

27.4. veteraanipäivä – Veteruanoinpäivy

30.4. haudoillakäynti – Ruadenču

1.5. vappu, suomalaisen työn päivä – Vappu, Suomelazen ruavon päivy

9.5. Eurooppa-päivä; Nikolaoksen pyhiinjäännösten muistelupäivä – Eurouppu-päivy; Kevätmiikul

12.5. äitienpäivä, Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä – Muamoloinpäivy, Snellmanan päivy, Suomelažuon päivy

19.5. kaatuneiden muistopäivä – Kuadunuzien mustelendupäivy

helatorstai – Voznesen’n’u

Voznesen’n’u on 39. päivy Äijänpäivän jälles.

4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä – Puolistusvoimien flagupruazniekan päivy

helluntaipäivä – Sroičanpäivy

Sroičanpäivy on 7. pyhäpäivy Äijänpäivän jälles.

Pyhän Hengen päivä – Pyhän Hengen Päivy

Pyhän Hengen päivy on Sroičanpäivän jälles ezmässargen.

Pyhän Kolminaisuuden päivä – Pyhän Kolminažuon päivy

Pyhän Kolminažuon päivy on nedälin peräs Sroičanpäiväs.

kesäpäivänseisaus – kezäpäivänseizavus

Kezäpäivänseizavus sijoittuu 20.–22. kezäkuun keskivälile.

juhannuspäivä, Suomen lipun päivä – Iivananpäivy, Suomen flavun päivy

Iivananpäivy on suovattan 20.–26.6. keskivälis.

24.6. juhannus (ort.), Johannes Kastajan syntymä – Iivananpäivy (prav.), Johannes Valattajan roindu

29.6. Pietarin ja Paavalin päivä – Pedrunpäivy

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä – Eino Leinon päivy, Runon da kezän päivy

20.7. Iljanpäivä, Profeetta Eliaan muistopäivä – Il’l’anpäivy

27.7. unikeonpäivä – Unikevonpäivy

1.8. seitsemän makkaialaismarttyyrin päivä – Makovei

6.8. Kristuksen kirkastuminen – Spuasanpäivy

15.8. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen – Emänpäivy

29.8. Johannes Kastajan mestaus – Kuivu-Iivan

5.9. yrittäjän päivä – Yrittäjän päivy

8.9. Marian syntymäjuhla – Suuri pruazniekku, Bogorodičču, Neičyt Marian roindupruazniekku

14.9. ristin löytämisen ja ylentämisen muistojuhla – Sviižoi

syyspäiväntasaus – syvyspäiväntazavus

Syvyspäiväntazavus on libo 22. syvyskuudu, libo 23. syvyskuudu.

Mikkelinpäivä – Mikkelinpäivy

Mikkelinpäivy on pyhänpiän 29.9.–5.10. keskivälis.

1.10. pokrova – Pokrovu

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä – Aleksis Kiven päivy, Suomelazen kirjalližuon päivy

24.10. YK:n päivä – YK:n päivy

Kesäaika päättyy. – Kezäaigu lopeh.

Kezäaigu lopeh ligakuun jälgimäzenny pyhänpiän.

pyhäinpäivä; Karjalan valistajien päivä – Pyhienpäivy; Karjalan valistajien päivy

Pyhienpäivy / Karjalan valistajien päivy on suovattan 31.10.–6.11. keskivälis.

6.11. ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä – Ruoččilažuon päivy, Kustaa Aadolfan päivy

8.11. Mihailanpäivy

isänpäivä – Tuatanpäivy

Tuatanpäivy on kylmykuun toizennu pyhänpiän.

20.11. lapsen oikeuksien päivä – Lapsen oigevuksien päivy

21.11. Neitsyt Marian temppeliinkäynti – Veden’n’u

27.11. karjalan kielen päivä – Karjalan kielen päivy

1. adventtisunnuntai – 1. adventupyhäpäivy

1. adventupyhäpäivy on pyhänpiän 27.11.–3.12. keskivälis.

6.12. itsenäisyyspäivä; Pyhän Nikolaoksen muistopäivä – Iččenäžyspäivy; Syvysmiikul

8.12. Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä – Sibeliusan päivy, Suomelazen muuzikan päivy

10.12. ihmisoikeuksien päivä – Ristikanzanoigevuksien päivy

talvipäivänseisaus – talvipäivänseizavus

Talvipäivänseizavus on libo 21. talvikuudu, libo 22.talvikuudu.

24.12. jouluaatto – Päivy Rastavua vaste

25.12. joulupäivä – Rastavu

26.12. tapaninpäivä – Rastavan toine päivy

28.12. viattomien lasten päivä – Vijattomien lapsien päivy