Mi: Runoloi

Kummii n’amuloi

Kummii n’amuloi, kovembii kui mruamoru!
2 euruo  kappaleh, viidozel kolme,
on ruskiedu, yönmustua, valgiedu, vihandua …
da tarbehen mugah sinisty kolua.
Opittele sidä sinä terstavunnuh muamo libo tuatto,
konzu sinine kola andau kaimatule nuoruole (kudai kohti sanojen suli silloi ammui, ku tahtoit kerras kaiken).
Voitto oppie sežo paremban ukkuandan ilmai viinan sivumaguu, voitontundehen, peitetyn libo sanotun ilon samas n’amus,
kuibo vai tahtotto, da tävvellizen vällyön, oigien valličuksen libo siiričihuškahtajan ozan pyhänpäivän sliuhkanmavunke.
Nämmii ku imettö, tuaste on kevät da kezä yhtelaigua, lämbö, kuudam, sirenilöin duuhu,
da ozan lembiet, sangiet marmeluadualdot heilutetah kaikkii tahtokkahii hil’l’akkazeh ielleh, järilleh, ielleh da järilleh.
Vaiku 2 euruo, viidozel kolme!

Lyhyt palaine rakkahuttu

Erähät suajah vaiku ylen lyhyön palazen rakkahuttu
da yhtes silmänlipahtukses se on lainottu.
Ga silloi kerras annetah tundemattomile fruktile kai tuhandentuhannet eriluaduzet magiet huavehet
hyväzet toivehet da sežo mučkerale se juno gor’an mustua n’amuu,
da ei niken voi sanuo, ku se ei olis hyvä,
konzu pitkän rakkahuon magu toinah on se perus, perussliuhkukukarameli.