Sotku akrobuatannu

Armahat naizet da miehet! Tänäpäi meile ozuttelou muailmankuulužu trapeciitaidoilii Sotku! Sotku on lindu, kudaman piädy nikonzu ei huimua. Suatto nähtä piänpyörittäjiä akrobuatiekkua, kudamua ei jogahine sorzu malta. Hyvät rahvas, aplodiiruikkua, täs tulou ilmuakrobuattu Sotku!

Sotku da Pekko kezoidu kylbemäs

Sotku da Pekko piätetäh mennä uidamah.
– Läkkä uidamah tuane vastazeh randassah! Pekko kirguu.
– Ga läkkä! Minä voin uidua hos järven ymbäri, yldyy Sotku.
Sit Sotkale juohtuu mieleh, gu häi ei malta uidua. Häi varavozeh kastau varbahat vedeh i sanou:
– Ai, mittuine vilu on! Kenbo tuane tahtos čukeldua!

Sotku soittau kandelehel

Löydysgo čomannu kezäpäivänny midä vesselembiä, migu soitandu kandelehel! Sotku kandau vihandan stuulan sirienin alle da ottau kandelehen käzih. Häi laskou siivet kielil da rubieu soittamah. Häi soittau muga čomasti, ga kai linduzetgi oksil azetutah sidä kuundelemah. Hyvä on eliä kezäl!

Sotku ostoksil

Sotku suvaiččou kävvä ostoksile. Häi astuu ylbienny laukkua myöte da keriäy ostoskärilöih kaikkie, midä pidäy: spičkua, brokkolii, pečenniä, kapersua da dippijauhuo. Ga a-voi-voi! Nygöi Sotkan kukaro pakkuu käispäi. Kai Sotkan dengat levitäh laukan lattiele.

Sotku karjalan kielen pajas

Sotku on tulluh Hämienlinnah Karjalazeh kezäpruazniekkah. Nygöi häi on čökähtännyhes karjalan kielen pajah. Pajas Sotkal on vessel.

Sotku pastajannu

Sotkan koin pihas kazvau komei reveni. Sotkale rubei äijäl himoittamah revenipiiruadu. Häi eččiy nožničat da leikkuau suuren tukun revenii. Pastandu on Sotkale mieleh. Sotku sotkou tahtastu, ližiäy sih vähäzen vaniil’uekstraktua da pilkou revenit pienikse palazikse. Konzu piirai roih valmis, Sotkan dovarišat tullah čuajule-koufeile. Musti da Bobakondii duumaijah, ku Sotku on muailman paras pastai.

Sotkan minuška

Sotku čomendelehes da oppiu ottua omas ičes parembastu kuvua:
– Täs minä čoma, kaččokkua!
Sotku tovengi čoma da näbei on.
#minuška

Sotku ihaloiččou kevätty

Sotku kävelöy pihua myöte ylen hyväs mieles. Jälgimäi on kevät! Mullozis lehtilöis läbi puskeh nouzemah kaikenualastu kukkastu. Sotkan silmät läimetäh ihastuksis. Mittustu čomua da kirjavua kukkastu ymbäri! Sotku čomendau galdarin fialkoil. Vastebo nygöi elos algau – lämmän keviän tulduu! Sotku muhahtah. 😍
Vesseliä Vappuu kaikile!

Sotku vaihtau kezärengahat

Sotku on ylen hajukas. Häi tiedäy, ku tänäpäi on jälgimäine päivy vaihtua kezärengahat mašinas. Sotku nostau mašinan yläh domkruatan vuoh. Häi kebjieh pyöritäldäy boltat iralleh. Moine on vägevy lindu! Pölyhizet šiippurengahat sežo pidäy pestä puhtahikse. Sotku ruadau tävvel innol. Häi on kogo muan paras mehuaniekku!

Sotku da suuri viennouzu

On čoma päivy. Sotku istuu pihal päivypastozel da lugou kniigastu Muumit da suuri viennouzu. Linduzet čirčetetäh koivuzes. Päiväine pastau čomasti da lämmittäy hyvin Sotkan varbahii. Kusgi kuuluu, kui vezipizarat tiputah räystähispäi. Sitbo Sotku pöllästyy! A gu la kai lumet suletanneh da roih suuri viennouzu! Sotku-rašku ei malta ni uidua. Sotku duumaiččou kodvazen da piättäy: ”Huomei minul pidäy ostua veneh!”

Top