Kuukausi: elokuu 2018

Šotka račaštau

Šotkalla on oma heponi. Häntä kučutah Puurakši. Kun vain Šotka hyppyäy šatulah, Puura kačoš karahuttau matkah. Šotka nakrua kukettau, hänellä on mieleh vauhin vohakka. Maiselmat ihan vilissäh šilmissä. Hoi hepo kieštuna, laukkua vain!

Sotku gostis buaballuo

Sotku puaksuh kävyy buaballuo. Sie ainos juvvah koufeidu kuldureunazis čuaskois. Buabo oli nuori voinan aigua. Händy varaitti ylen äijäl. Buabo duumaiččou, ku häi nygöi eläy omua parastu elostu. Häi on tovengi bohattu sendäh, ku hänel on arteli lastu, bunukkua da

Sotku huaveilou

Kenekse tahtozit roita kazvahuu? Sotkas roih rock-tiähti, ihan kui hänen armas dovariššu Kondii. Häi soittau da pajattau suurel laval yhtes iččeh rock-joukonke. Sotku ottau ukulelen kädeh da soittau muuzikkukappalehen Savvuu vien piäl. Rahvas aplodiiruijah da kirrutah: Moločču!

Sotkan dovarišat

Täs liedžutah Sotku da Sotkan parahat dovarišat. Huruas puoles istutah Albin da Mai. Hyö ollah estončat da paistah eestikse. Oigies puoles muhistah Jehki, Opri da Moissi. Heijän oma kieli on karjalan kieli. Dovarišat ollah ylen tärgiet. Hyö ainos toine tostu

Sotku keriäy muarjua

Elokuul on aigu kerätä muarjua. Sotku nouzou pualikkupordahazile da keriäy raudahizeh kruuškazeh ruskiedu čihoidu da vagoidu. Häi enimäl suvaiččou muarjoi, kudamis on madostu. Sithäi suau yhtelkerdua kui päivän vitamiinat, mugai protejiinat.

Vahnu mužikku mustelou

Sotku tarkah kuundelou, kui vahnu mužikku mustelou iččeh elaigua. Starikal on olluh jygei elos da häi atkaloiččou omua vahnua kodii. Starikku juohattau, ku syväl sydämes myö kaikin olemmo yhtenjyttyzet: vahnat da nuoret sego omat da vierahat.

Sotku lähtöy mieroh

On kaunis kezäpäivy. Sotku ravieh ajelou pyöräl kylän dorogua myöte. Kunnebo häi muga lujah kiirehtäy? Buabo kirguu: hillendä vauhtii kiännälmyksis! Ga Sotku nivouse ei kuundele. Häi ajau-huraittau ymbäri muailman!

Pezopäivy

Sobien pezendy on Sotkale mieldy myöte. Sotku panou muilua da vetty pezotuazah. Vezi vuahtuau. Paijan, alushouzut, pluat’an, jupkan – kai häi pezöy puhtahikse. Pezendän jälles Sotku huuhtou sovat hyväzesti. Häi riputtau sovat nuorale da kiinittäy net näpistimil. Sovat terväh kuivetah

Diivittävy syömine

Egläi dovarišat kučuttih Sotkan gostih. Sie piettih iluo, pajatettih da pläšittih. Dovarišat tarittih kaikenualastu magiedu syömisty. Oli kalua, kartohkua, leibiä da saluattua. Ga Sotku nikonzu ei ole nähnyh mostu syömisty, kudamal on nozničat!

Sotku suvaiččou kniigoi

Sotku ylen äijäl suvaiččou kniigoi. Häi lugou joga kohtas: kravatis, syöndystolas, urokoin väliaijal, koufeilas, avtoubusas, azetuskohtal, vannas, tualietasgi. Häi rakkahal lugou Muumi-kniigoi. Muikkuine on Sotkan mieles Muumiloin paras huahmo: rohkei, pravvakas da ainos valmis šeikkailuh.

Top