Karjalan Kielen Seuru julgai uvvessah uuttu karjalankielisty nygyrunohuttu

Seuran kaunehkirjallizen julgavotoimindan tärgevin ruado on luadie uuttu nygyaijan ristikanzoi pagizuttajua da tulevazuoh tähtiäjiä kirjallizuttu. Täs konas seuran julgavotoimindu poikkenou monien muuloin vähembistölöin ilmahpiästänypoliitiekas. Äijät tuijotetah vaiku mennyžyöh. Suomen karjalakielizien tuloksellizin runoniekku da sanoinkäytändän muasteri on arhijepiskoppu Leo. Hänel on piässyh ilmah jo kaheksa tevostu. Katso eteesi, ylös ja korkealle – Kačo edeh yläh da… Luve ielleh Karjalan Kielen Seuru julgai uvvessah uuttu karjalankielisty nygyrunohuttu

Periodikal on uuzi johtai

Karjalan Periodika -ilmahpiäständylaitoksen uvvekse johtajakse on vallittu Natalja Sinitskaja, kudai on vedänyh Oma Mua -lehtie vuvves 2006 suate. Uuzi johtai kerdou pagizutandas omissah pluanois Periodikan toimindah näh. -Bumuagulehti enämbi ei tävvy, konzu on tiedokonehaigu. Meijän tiähtäimes on multimeediiportualu. Verkos julguammo uudizii nelläkse kielekse – karjalakse, suomekse, vepsäkse da ven’akse. Houkuttelemmo nenga ven’ankieliziigi lugijoi, kudamil on… Luve ielleh Periodikal on uuzi johtai

Ongo karjalan kieli digitualine?

The Digital Language Diversity Project (DLDP) on jullanuh tuloksii omassah tutkindas, kudaman se luadi nelläkse vähembistökielekse (breton, baskin-, sardinien- da karjalan kieli) pagizijoin keskes. DLDP tahtoi tiediä kuibo ollah vähembistölöin digitualizet dielot. Tärgevimät tulokset ollah tämänluaduzet: 1. Alovehellizikse da vähembistökielikse pagizijat tahtotah käyttiä heijän omua kieldy digitualizeh kaikil samoil sotsiolingvistiekallizil alovehil kui valdukielikse pagizijatgi. 2.… Luve ielleh Ongo karjalan kieli digitualine?

”Karjalan troppazil”

Estounielaine kammarihora Collegium Musicale lähtöy ”Unohtettuloin rahvahien troppazil” -konsertusarjan enzimäzele gastrolimatkale 30.7.‒3.8.2017. Sarjan enzimäine oza ”Karjalan troppazil”vedäy horan Päivännouzu-Suomes ainos Vienanmerele suate. Piämiäry on Vuokkiniemi, kudamas hora pajattau 2.elokuudu. Estounielazen säveldäjän Veljo Tormisan (1930–2017) kuuziozaine horatevos ”Unohtetut rahvahat” kerävyy ozis Liiviläzien perindö, Vatjalazii svuad’bupajoloi, Ižoroin eepossu, Inkerinmuan illat, Vepsän tropat ja Karjalan lepites. Kolmel gastrolimatkal… Luve ielleh ”Karjalan troppazil”

Sattuman uuzi disku on jullattu

Petroskoilazen folkansambl’u Sattuman uuzi disku jullattih Kaustisen rahvahanmuuzikkupruazniekal mennyt nedälinlopunnu. Vanha tuttu on ansambl’an seiččemes al’bomu. Ielline disku, Uuzi kodi piäzi ilmah vuvvennu 2014. Diskal on kaikkiedah 12 uuttu meloudiedu, kudamis seiččemen on pajuo da viizi soitinsäveldysty. ‒Inspiratsiedu meloudieloih on ečitty rahvahienvälizis kontaktois, internetas, luonnos, matkoil, kirjois da rahvahanperindehes, sanelou Arto Rinne, eräs Sattuman muzikantois.… Luve ielleh Sattuman uuzi disku on jullattu

Valassin pruazniekku Pielaviel

Valassin pruazniekkua vietetäh Pielaviel suovattan 22.7. da pyhänpiän 23.7.2017. Pruazniekan allukse on ehtysluužbu arhijepiskopan časounas (Karttulantie 645) aigua 18:00. Pyhänpiän aigua 10:00 on Pielavien kirikös (Puistotie 2) liturgii, vienpyhitändy da lituanii. 13 aigah pietäh Suojalas (Puistotie 8) Valassin pruazniekku. Liturgieh, vienpyhitändäh, lituanieh da pruazniekale järjestetäh pyhänpiän ilmaine yhteiskulletus. Autobussu lähtöy aigua 8:00 prihodantaloil (Snelmanninkatu 8,… Luve ielleh Valassin pruazniekku Pielaviel

Soloveihankeh algau

Karjalankielizekse aiguzien kielipezäkse planiiruittu Nurmeksen linnan tuvettu Solovei -puurakendushankeh on mennyh edehpäi. Rankendukseh näh on varattu oma mua lähäči Bomban kurortua da alustajat rakenduspiirustukseh ollah valmehet. Kohtan srojittamizen todevuttau sidä haldivoimah perustettu koperatiivukundu, kudaman nimi on Solovei. ‒Koperatiivan toimindan ydimenny on, ku kieli da kul’tuuru kuulutah eroittamattomah toine toizeh. Kielipezäl kehitetäh kul’tuuristu da toimindallistu syväindyö… Luve ielleh Soloveihankeh algau

Kuin se tuttuni tulisi

”Kuin se tuttuni tulisi enne nähtyni näkyisi virstan vastahan mänisin venehell on vettä myöte suksill on saloo myöte aitoa yletämään veräjeä purkamaha. Ratkosin risuset aiat, aiat rautaset alennan. Miepä kättä käpsäjäsin vaikka on käärmes kämmenellä, mie suuta suihkovaisin vaikka ois suu suven veressä sekä vierehe mänisin vaikka vieru verta täynnä”. Konzu elettih vuottu 1850 oli… Luve ielleh Kuin se tuttuni tulisi

Vakustaugo zakon libo viralline stuatussu kielivähembistön myödymielizen kehityksen?

Mieli Ven’an Karjalas  parahite paistah karjalan kielen virallizen stuatusan järjestämizes. Se olis putin askel edehpäi, ga ilmai muuloi toimenpidoloi se ei yhtelläh piätä nimidä. Ruočis zakon rahvahallizis vähembistökielis tuli voimah jo vuvven 2010 allus, ga Suomen kielen stuatussu on zakonas huolimattah ainos vie huono da se on daže erähil ozin huononnuh. Toizis Europan mualois on… Luve ielleh Vakustaugo zakon libo viralline stuatussu kielivähembistön myödymielizen kehityksen?

Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah ainavoluaduzen karjalazii loitšusvirzii ezittelijän tevoksen LOIHTIET – Sanan vägi, karjalazet tiedohussanat

Tämän karjalastu maagien muailmua ezittelijän kirjan on Suomen Kansan Vanhat Runot -tevoksen pohjal planiiruinnuh da redaktiiruinnuh Elena Junttila. Loihtiet on kirjutettu karjalakse, suomekse i ven’akse da oivalline nygyaigaine kuvitus avvuttau ylen hyvä tabah loitšusvirziperindeheh tunnustumistu. Tevoksen vertaičendan on luadinuh Miina Lukkari. Hos karjalankielizii loitšusvirzilöi on tallendettu arhiivoih huomattavii miärii, niilöi ei ole ihan ni yhty… Luve ielleh Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah ainavoluaduzen karjalazii loitšusvirzii ezittelijän tevoksen LOIHTIET – Sanan vägi, karjalazet tiedohussanat