Uuzi muumikirju on nygöi suadavannu

Kui Tove Janssonan muga i Natalja Sinitskajan meheväs mielikuvas suammo tuaste iloijakseh, sendäh ku jälgimäzekse mainitun kiännetty kaheksas muumikirju  Muumit da suuri viennouzu (Småtrollen och den stora övensvämningen, suomekse Muumit ja suuri tuhotulva) on piässyh ilmah.               Småtrollen och den stora översvämningen oli Tove Janssonan enzimäine muumikirju. Se jullattih… Luve ielleh Uuzi muumikirju on nygöi suadavannu

Tulgua terveh Paginpertih!

Terveh teile! Kerävymmö Paginpertih täl nedälil. Paginperti roih avvoi pyhänpiän 7. sulakuudu 17–19 aigah. Pagizemmo omii uudizii, tulieloi valličuksii, karjalastu suarnukerhuo, Virboidu, Äijänpäivän pruazniekkua da toinah vie midätahto muudugi. Emmo jätä bokkah ni Sellitä sana -kižua. Tulgua čuajule-koufeile da paginale! Kai karjalan paginluavut ollah pättävät!

Parluamentuvalličukset lähetäh

Vuvven 2019 parluamentuvalličukset pietäh 14.4.2019, ga voit andua iänen sežo ennepäi. Suomes sih on mahto 3.‒9.4.2019 da ulgomual 3.‒6.4.2019   Valličuspäivänny 14.4.2019 iänestyspaikat ollah avvoi 9‒20 aigah.   Voit iänestiä, ku sinul on täydynyh 18 vuottu 14.4.2019 sah, da olet Suomen kanzalaine.   Sinule tulou kodih iänioigevusilmoitus, ku ollou sinul oigevus iänestiä. Täs ilmoitukses sanellah… Luve ielleh Parluamentuvalličukset lähetäh

Karjal kielioppilois

Joensuus piettih kevätkuun 29. päivänny ”Verdailii karjalan kielioppi”-projektan prezentatsii. Menöy tämän Kone -fondan maksetun projektan vijjes, jälgimäine vuozi, omistettu tuloksien julguandale da ezittelyle.   Nygöi piäzi ilmah suomenkieline, 477-sivuhine ”Karjala kieliopeissa”kirju. Kuun peräs piäzöy ilmah sama kirju da prezentatsii ven’an kielel. Nygöi algau kirjan kiännändy karjalakse da angliekse.   Prezentatsiel kirjua eziteldih tutkimusgruupan ruadajat, Lea… Luve ielleh Karjal kielioppilois

Hierun tulet on piässyh ilmah

Eila Pöllänen on jullannuh egläi uvven diskan. Hankehtu on tugenuh KKS. Hierun tulet-diskal ozutellah Eila da Elin Pöllänen Eilan säveldettylöi runoil, kudamat ollah ezimerkikse arhijepiskopan Leon, Eeva Kilven, Valto Saran, Zinaida Dubininan da Vladimir Brendojevan luajitut. Diskan hindu on 15 euruo. Voit tilata sen seuran Jovensuun toimistospäi soittamal tel. +358–44 500 2215, libo työndämäl sähköpoštua:… Luve ielleh Hierun tulet on piässyh ilmah

Karjalaine suarnukerho algau Jovensuus 6.4.2019

Karjalan Kielen Seuru algau Jovensuus 6.4.2019 uvven karjalazen suarnukerhon, kudamas ruvetah pagizemah karjalakse da piirdämäh. Kerho on 9‒12-vuodehizih näh, da sidä pietäh Sinkkolan nuorižotalois (Pesolantie 2, 80140 Jovensuu) suovattoin 11‒13 aigah sulakuun da oraskuun aijan, kaikkiedah 6 kerdua. Opastajannu on Elena Kurki. Piirdämizen ližäkse kerhos lugietah karjalazii suarnoi, opastutah karjalankielisty sanua da piirretäh suarnoin figuuroi.… Luve ielleh Karjalaine suarnukerho algau Jovensuus 6.4.2019

Ven’an laiduhierus kuuluu kominkielisty rokmuuzikkua ‒ ”Tahton, ku meijän kieli ei unohtu”

Koillis-Europan loittozimas čuras kazvatetah lapsii komin kielel. Nuorien vahnembien mieles kieli on heijän oman pienen rahvahan piättäjän tärgei kyzymys Pomozdinon hieru Komin tazavallas on yksi vähembistökielien tugikohtis Ven’al, ku sie joga päiviä käytetäh harvinastu kieldy. Komin kielel vie on mahtuo, hos Ven’an valdukul’tuuru varaittau. Hierun oma rokjoukkoveh Bord libo siibi ozuttau muuzikkua enimite komin kielel.… Luve ielleh Ven’an laiduhierus kuuluu kominkielisty rokmuuzikkua ‒ ”Tahton, ku meijän kieli ei unohtu”

Tulgua terveh Paginpertih!

Tulii Paginperti pietäh täl kerdua Päivänouzu-Suomen yliopistos da vie kahtennu päivänny: piätenčän 29. da suovattan 30. kevätkuudu. A mindäh? Ga, sendäh, ku sie on jälgimäine Kiännä-seminuaru. Sie voibi kuulla karjalan kielen kaikkii pagiluaduloi. Tulgua taki kuundelemah da ičegi pagizemah. Ken tahtonou, voibi piätenčän ottua ozua Karjala kieliopeissa -kniigan ilmah piäständäh. Kiännösseminuaran programmu 29.–30.3.2019 PIÄTTENIČČY 29.3.2019… Luve ielleh Tulgua terveh Paginpertih!

Eero Rantala oli ylen ruadai mies

Meijän seuran pitkyaigaine da arvostettu halličuksen jäzen Eero Rantala kuoli ruttoh voimattomuskohtavukseh 5.päivy tuhukuudu. Händy blahoslovittih tänäpäi Vantaan Honkanummen kappelis. Eero Rantalan ala biznessuselokses, poliitiekas da sežo taidoelokses oli suuri. Nämmis suavutuksis on saneltu mustokirjutuksis moniluguzis sanomulehtis. Yksi sektor yhtelläh on jiännyh enimyölleh mainiččemattah. Häi oli lämmin karjalan kielen da kul’tuuran ystävy da kannattai!  … Luve ielleh Eero Rantala oli ylen ruadai mies

Supo: Suomes on suuri miäry ulgomualazien tiijustelusluužbien ruadajua ‒ aktiivizet ollah enne kaikkie Ven’a da Kitai

Suomes on kogo aijan muan kogoh verratunnu aiga suuri miäry ulgomualazien tiijustelusluužbien ruadajua, Suojelupolicien vuozikirjas arvivoijah. Suomi interesuiččou enne kaikkie Ven’ua da Kitaidu.   Mennyt vuon enne kaikkie valdivolline kiberšpionimine oli Supon muga aktiivistu, da tiijustelusluužbat kogo aijan käytetäh sežo perindehellizembii taboi. Nämmih kuulutah ruadaitiedolähtehien hommuamine da nengozien avvuttajien verbuiččemine, kudamien avul on mahto vaikuttua… Luve ielleh Supo: Suomes on suuri miäry ulgomualazien tiijustelusluužbien ruadajua ‒ aktiivizet ollah enne kaikkie Ven’a da Kitai