Suovattan tulou voimah zakon, kudai estäy turistoi tuomas ehki yhty juablokkua EL:n ulgopuolelpäi Suomeh

Uvvel kazvintervehytty koskijal zakonanluajindal opitah estiä kazvintappajien leviemine Europan liiton alovehele. Tuliel aijal turistat ei suaha tuvva Europan liiton ulgopuolelpäi ehki yhty juablokkua libo apel’siinua kazvintervehystovestuksettah. Uuzi zakonanluajindu tulou voimah 14 talvikuudu, da sen piirih kuuluu sežo verkokauppu.   Kazvintervehysvuadimuksien ulgopuolele jiähäh fruktis banuanu, fiinikku, durio, ananassu da kokossuoriehu. Tamožn’uylitarkastajan Tiia Sulander-Seppäzen mugah mainituil fruktil… Luve ielleh Suovattan tulou voimah zakon, kudai estäy turistoi tuomas ehki yhty juablokkua EL:n ulgopuolelpäi Suomeh

Aung San Suu Kyi puolisti Myanmaran rohingya-vähembistön ahtistelendua: Ei pahembi kui Balkanal

Nobelistu kieldi rahvahantapanduviärityksii Haagas. Myanmaran libo endizen Burman tsivil’noijohtai da rauhannobelistu Aung San Suu Kyi puolisti kolmanpiän omua muadu viärityksil rohingya-islamistuvähembistön rahvahantapandua vastah Haagan rahvahienvälizes suvvos ICJ:s. Suu Kyin mieles viäritys oli ”viärän kuvan andai” da väiteh rahvahantapandas ”kuvittehelline”.   Häi yhtelläh tunnusti, ku Myanmaran armii on voinnuh käyttiä yličotaittuu voimua rohingya-vähembistyö kohtah. Mahtollizet pahanruavot… Luve ielleh Aung San Suu Kyi puolisti Myanmaran rohingya-vähembistön ahtistelendua: Ei pahembi kui Balkanal

Frantsielaine manuahin’u puutui luobumah omas vahnoinkodipaikas ”paikkukiellon” periä

Tapahtus nostatti tuaste paginan yksilön vieronvällyös da Frantsien tahtolois jyrkäh sekul’arizmah. Frantsies tuaste kuohutah vieroh liittyjäs selgiemizes.   Frantsielaine manuahin’u näit ku puutui luobumah paikas munitsipal’nois vahnoinkois, hänen kuultuu sit, ku palvelutalois ei sua käyttiä manuahin’an piälyssobua da paikkua, sanelou The Guardian.   Lehten mugah 70-vuodehine manuahin’u jo hätken on elänyh manasteris da tahtoi piästä… Luve ielleh Frantsielaine manuahin’u puutui luobumah omas vahnoinkodipaikas ”paikkukiellon” periä

Vietnamalazet otetah suuret vellat ku suadas grouzoviekas kuolluzinnu löytyt omahizet kodih

Vietnaman ulgoministerstvu sanelou, ku andau žertvoin omahizile velgua pokoiniekkoin vedelendymenoloih näh. Brituanies grouzoviekan kylmykulletuskonteineras ligakuul kuoluzinnu löyttylöin vietnamalazien omahizet tahtotah kalmata žertvat Vietnamas.   Moni pereh tahtou ottua velgua Vietnaman halličuksel, ku sais kuolluot omahizet kodih. Vietnaman ulgoministerstvu on sa sanelluh, ku se avvuttau perehii suamah pokoiniekat libo tuhkat Vietnamah, ga omahizil pidäy maksua vedelendymenot.… Luve ielleh Vietnamalazet otetah suuret vellat ku suadas grouzoviekas kuolluzinnu löytyt omahizet kodih

Karjalankieline sarjukuva-al’bom Mečänpeitto jullattu

Karjalan kielen päivänny 27.11.2019 Karjalan kielen seuru julguau karjalankielizen sarjukuva-al’boman Mečänpeitto. Tämän vizualizes da sanelendan puoles ylen hyvän tevoksen ollah luajittu sarjukuvataidoilii Sanna Hukkasen da kul’tuurantutkii Inkeri Aula. Suomenkieline alguperäine tevos Metsänpeitto sai vuvvennu 2018 Pohjas-Karjalan taidopalkindon da oli samazennu vuon ehoitettu sežo Sarjakuva-Finlandian suajakse. Tevos on piässyh ilmah vuvvennu 2019 ven’aksegi. Karjalakse kniigan on… Luve ielleh Karjalankieline sarjukuva-al’bom Mečänpeitto jullattu

Uuttu karjalankielisty lapsienmuuzikkua – Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo

Karjalan kielen päivänny 27.11.2019 Karjalan Kielen Seuru julguau uvven vesselän lapsiendiskan Metrolla buabon luo. Pajozii täs pajattau Kristiina Olanto yhtes oman Lekkujad-yhtyvehenke, da diskan tuottajannu on karjalan kielen da kul’tuuran elvytysprojektan koordinuattoru Heini Karjalainen. Diskal on 15 tuttuu lapsienpajuo, kuduat on kiännetty karjalakse. Pajostu löydyy täs joga kolmel Suomes paistaval karjalan kielen murdehel: vienan-, suvi-… Luve ielleh Uuttu karjalankielisty lapsienmuuzikkua – Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo

Karjalaine kalenduaru 2020 on jullattu

Karjalan kielen seuran Karjalastu kalenduarua jo tostu kerdua piästetäh ilmah kogonah karjalakse luguh ottajen pruazniekkupäivien nimetgi. Nimilöin kiännökset on luadinuh Natalia Giloeva. Erähät da enne kaikkie pravoslaunoloin pruazniekkipäivien nimet oldih tiettäväine jo aijembagi olemas da suures käytösgi. Sen sijah suuri vuitti suomelazien pruazniekku- da flavunnostandupäivien nimilöis ei olluh aijemba kiännetty. Vuvven 2020 Karjalazen kalenduaran tiemannu… Luve ielleh Karjalaine kalenduaru 2020 on jullattu

Tervehtulemua Paginpertih!

Karjalan kielen päivy on täl nedälil kolmanpiän 27. kylmykuudu. Se roih paginakse meijän Paginpertisgi 1. talvikuudu 17–19 aigah. Ei jiä kižuamattah ni Sellitä sana -kiža. Ližäkse pagizemmo tuliedu Rastavua da rastavastu Paginpertis. Tule sinägi meile! Kai karjalan paginluavut ollah pättävät! Täs Heini Karjalazen otetus kuvas vienankarjalaine Olga Karlova, suvikarjalaine Katerina Paalamo da livvinkarjalaine Natalia Giloeva… Luve ielleh Tervehtulemua Paginpertih!

Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši

”Jikŋon II” on enšimmäini pohjoissaamen kielellä iänitetty Disneyn pitkä animatijoelokuva. Frozen II on vuotena 2013 ilmeštynyön Frozen – huurtehi šeikkailu -elokuvan jatko-oša. Jatko-ošašša kuninkatar Elsa tahtou šelvittyä, mintäh hiän šai šyntyössäh taikavoimat. Pohjoissaamenkielisen elokuvan enši-ilta on šamah aikah muijen pohjoismaisien kieliversijojen kera, talvikuun 25. päivänä. Jikŋon II -elokuvan hahmoja iänitettih saamelaistaiteilijat piäasiešša Norjašta ta Ruočista.… Luve ielleh Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši