Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Mennyt nedälil Karjalan kielen seuru sai ylen hyvän sähköpoštuviestin Milla Tynnyrizelpäi. Milla otti ozua Karjalazeh luvendukodvazeh da oli enzimäine, ken suoritti sen. Milla saneli, gu häi on opastunnuh lugemah da kirjuttamah karjalakse juuri luvendukodvazen vuoh! Hänen sanelendu oli moine mieldykiinnittäi, ga myö kai kerras piätimmö pagizutella händy täh dieloh näh sähköpoštači. Nenga sit Milla meile… Luve ielleh Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Karjalankieline yhtyveh Loimolan Voima on jullannun Enzimäne-nimizen digitualizen single-al’boman. Al’bomalla on kolme pajuo, kumbazien nimet ollah Sygyzy, Kinahmo da Mučoin kois. Yhtyveh sanou iččiedäh lofi-folkjoukoksi, kumbazen juuret ollah Raja-Karjalassa Suistamalla. Loimolan Voiman pajot on säveldän yhtyvehen pajattaja da soittaja Mika Saatsi, da karjalankielizet sanat niih on kirjuttan Niko Saatsi. Muuzikassa kuuluu rakkahus luondoh da yksinkerdazeh… Luve ielleh Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Kalevalan kylä šijaiččou Venäjän Karjalašša Keški-Kuittijärven pohjoisrannalla melko loittuona šuurista kaupunkiloista. Koštamukšeh Kalevalašta on noin 150 kilometrie matkua ta melkein šamanpituni matka on Vienan Kemihki. Kalevala on Kalevalan piirin hallinnollini keškuš, missä nykyjäh eläy noin 4000 ihmistä. Oman Kalevala-nimeh kylä šai vuotena 1963. Ennein šitä kylän nimi oli Uhtuo. Männä pyhänäpiänä Kalevalan kulttuuritalon šuureh šalih… Luve ielleh ”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Kiäntäjän šanani Šain ehotukšen kiäntyä Milan perehen päivä -kirjan vienankarjalakši alkušykyšystä 2018. Kirja on alkuperäsešti kirjutettu livvinkarjalakši ta kirjan kuvituški on kirjuttajan, Maria Kähärin, ta hänen tyttäreh luatima. Še on tarkotettu lapšilla ta aikuhisilla yhtehisekši luvennakši. Kirjan luatija iče pakajau lapšieh kera karjalakši ta tietäy hyvin, mimmoista luventamaterialie karjalankieliset lapšet tarvitah. Meijän pereheššä kotikielenä on… Luve ielleh Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Aigu lendäy teriäm linduu, da terväh roih Kiännä!-projektan jälgimäine kiännösseminuaru. Piätteniččän paginat ollah suomekse da livvinkarjalakse, suovattan suvikarjalakse da vienankarjalakse. Kiännösseminuaru pietäh Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel, Agora-rakendukses. Tulgua kuundelemah! Kiännösseminuaran programmu 29.–30.3.2019 PIÄTTENIČČY 29.3.2019 Luvendot AG109, harjaitukset AG214–215 10.00–10.15 Seminuaran avuandu 10.15–11.45 Luvendo: Vähembistökielet da kiändäjänopastus (Päivi Kuusi) 11.45–13.00 Murgin 13.00–14.30 Luvendo: Karjalan Sivistysseuran julgavoruandu… Luve ielleh Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah

Karjalan Kielen Seura on vasta piästän ilmah Uarreh peitos -lapsienkniigan. Kniigan on toimittan Katerina Paalamo, da kniigan kuvazet on luadin Sulo Palovuori. Kniigan suarnat ollah piäaziessa Marjatta Mäkäräisen da Saara Tuovisen kiännetyt. Kiändäjät ollah lapsena kuuldu i omassa suvussa sanelduloi starinoi. Niistä erähie on muisseldu täh kniigah. Rahvahan zuakkunoin lizäksi kniigassa on dai tundiettuloin kirjuttajien… Luve ielleh Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah

Kuulkua meijän iäni!

Nämmil pualikkupordahil kaikis alimazinnu ollah net moniluguzet ozattomat da toivottomat, kudamien eloksenstarinoi niken nikonzu ei kuule. Ai Wei Wei Ongo sinus tundunuh, ku et ruohti käyttiä midätah kielimuoduo kui ezimerkikse karjalan libo suomen kieldy julgizis tilandehis? Pietgo omua suullistu libo kirjallistu kielineruo liijan heikonnu da varuatgo sidä, ku sinun piäl ruvetah nagramah libo moittimah? Etgo… Luve ielleh Kuulkua meijän iäni!

Karjalan kieli tarviččou yhteskunnan tugie, yhteizön aktiivizutta da yhteh hiileh puhumista

Elokuun jälgimäzenä päivänä piäzi ilmah vuotettu kirja Suomen karjalankielizistä, Anneli Sarhimaan Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Kirja andau selgien kuvan karjalan kielen tilasta täh päiväh suaten, da vielä konkriettizie suozituksie midä pidäs ruadua kielipolitiekan tehostamizeksi da kielen käytön ližiämizeksi. Päivän aigana täyzi zuala rahvasta kuuldih paginua eri tiemoista karjalan kielen ymbärillä. Fennougristiekan professori… Luve ielleh Karjalan kieli tarviččou yhteskunnan tugie, yhteizön aktiivizutta da yhteh hiileh puhumista

Kuundele Kodirandastu netači

Karjalan tazavallas luajitah Kodirandaine-radivoprogrammua, kudaman allus on uudizet kanzallizil kielil da sen jälles se jatkuu paginprogrammal. Kodirandaine tulou viizi kerdua nedälis. Ezmäsargen da kolmanpiän ohjelmu on vienan- da livvinkarjalakse, tossargen tiemannu on kirjuttajat ja uvvet kniigat, nellänpiän programmu on vepsän kielel da piätteničän tulou muuzikkuohjelmu suomen kielel. Toizien ohjelmoin tiemoinnu ollah ristikanzat, rahvahien nerot, kul’tuuru… Luve ielleh Kuundele Kodirandastu netači