Karjalankieline sarjukuva-al’bom Mečänpeitto jullattu

Karjalan kielen päivänny 27.11.2019 Karjalan kielen seuru julguau karjalankielizen sarjukuva-al’boman Mečänpeitto. Tämän vizualizes da sanelendan puoles ylen hyvän tevoksen ollah luajittu sarjukuvataidoilii Sanna Hukkasen da kul’tuurantutkii Inkeri Aula. Suomenkieline alguperäine tevos Metsänpeitto sai vuvvennu 2018 Pohjas-Karjalan taidopalkindon da oli samazennu vuon ehoitettu sežo Sarjakuva-Finlandian suajakse. Tevos on piässyh ilmah vuvvennu 2019 ven’aksegi. Karjalakse kniigan on… Luve ielleh Karjalankieline sarjukuva-al’bom Mečänpeitto jullattu

Uuttu karjalankielisty lapsienmuuzikkua – Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo

Karjalan kielen päivänny 27.11.2019 Karjalan Kielen Seuru julguau uvven vesselän lapsiendiskan Metrolla buabon luo. Pajozii täs pajattau Kristiina Olanto yhtes oman Lekkujad-yhtyvehenke, da diskan tuottajannu on karjalan kielen da kul’tuuran elvytysprojektan koordinuattoru Heini Karjalainen. Diskal on 15 tuttuu lapsienpajuo, kuduat on kiännetty karjalakse. Pajostu löydyy täs joga kolmel Suomes paistaval karjalan kielen murdehel: vienan-, suvi-… Luve ielleh Uuttu karjalankielisty lapsienmuuzikkua – Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo

Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši

”Jikŋon II” on enšimmäini pohjoissaamen kielellä iänitetty Disneyn pitkä animatijoelokuva. Frozen II on vuotena 2013 ilmeštynyön Frozen – huurtehi šeikkailu -elokuvan jatko-oša. Jatko-ošašša kuninkatar Elsa tahtou šelvittyä, mintäh hiän šai šyntyössäh taikavoimat. Pohjoissaamenkielisen elokuvan enši-ilta on šamah aikah muijen pohjoismaisien kieliversijojen kera, talvikuun 25. päivänä. Jikŋon II -elokuvan hahmoja iänitettih saamelaistaiteilijat piäasiešša Norjašta ta Ruočista.… Luve ielleh Frozen II -elokuva on iänitetty pohjoissaamekši

Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Mennyt nedälil Karjalan kielen seuru sai ylen hyvän sähköpoštuviestin Milla Tynnyrizelpäi. Milla otti ozua Karjalazeh luvendukodvazeh da oli enzimäine, ken suoritti sen. Milla saneli, gu häi on opastunnuh lugemah da kirjuttamah karjalakse juuri luvendukodvazen vuoh! Hänen sanelendu oli moine mieldykiinnittäi, ga myö kai kerras piätimmö pagizutella händy täh dieloh näh sähköpoštači. Nenga sit Milla meile… Luve ielleh Milla Tynnyrinen on opastunnuh karjalan kieleh Karjalazen luvendukodvazen vuoh

Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Karjalankieline yhtyveh Loimolan Voima on jullannun Enzimäne-nimizen digitualizen single-al’boman. Al’bomalla on kolme pajuo, kumbazien nimet ollah Sygyzy, Kinahmo da Mučoin kois. Yhtyveh sanou iččiedäh lofi-folkjoukoksi, kumbazen juuret ollah Raja-Karjalassa Suistamalla. Loimolan Voiman pajot on säveldän yhtyvehen pajattaja da soittaja Mika Saatsi, da karjalankielizet sanat niih on kirjuttan Niko Saatsi. Muuzikassa kuuluu rakkahus luondoh da yksinkerdazeh… Luve ielleh Loimolan Voiman Enzimäne on jullattu

Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

Tänä vuotena M. A. Castrénin šeuran palkinto on juattu yhekšännen kerran ta enšimmäistä kertua vain kiännöškirjallisuolla. Enšimmäiset palkinnot, kirjallisušpalkinnot, juattih vuotena 1997. Muita palkintoja on oltu medija- ta musiikkipalkinnot. M. A. Castrénin šeura koroštau omakielisen kirjallisuon merkityštä šuuntamalla vuuvven 2018 kiännöšpalkinnon šuomelais-ugrilaisilla (uralilaisilla) kielillä kirjutettujen ta julkaistujen alkutekstien kiäntäjillä. Kaikki, ket on ošallissuttu kilpailuh, olis… Luve ielleh Olga Karlova on šuanun M. A. Castrénin šeuran kiännöšpalkinnon

”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Kalevalan kylä šijaiččou Venäjän Karjalašša Keški-Kuittijärven pohjoisrannalla melko loittuona šuurista kaupunkiloista. Koštamukšeh Kalevalašta on noin 150 kilometrie matkua ta melkein šamanpituni matka on Vienan Kemihki. Kalevala on Kalevalan piirin hallinnollini keškuš, missä nykyjäh eläy noin 4000 ihmistä. Oman Kalevala-nimeh kylä šai vuotena 1963. Ennein šitä kylän nimi oli Uhtuo. Männä pyhänäpiänä Kalevalan kulttuuritalon šuureh šalih… Luve ielleh ”Kummalliset hiät” piettih Kalevalašša

Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Kiäntäjän šanani Šain ehotukšen kiäntyä Milan perehen päivä -kirjan vienankarjalakši alkušykyšystä 2018. Kirja on alkuperäsešti kirjutettu livvinkarjalakši ta kirjan kuvituški on kirjuttajan, Maria Kähärin, ta hänen tyttäreh luatima. Še on tarkotettu lapšilla ta aikuhisilla yhtehisekši luvennakši. Kirjan luatija iče pakajau lapšieh kera karjalakši ta tietäy hyvin, mimmoista luventamaterialie karjalankieliset lapšet tarvitah. Meijän pereheššä kotikielenä on… Luve ielleh Milan perehen päivä on ilmeštyn vienankarjalakši

Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Aigu lendäy teriäm linduu, da terväh roih Kiännä!-projektan jälgimäine kiännösseminuaru. Piätteniččän paginat ollah suomekse da livvinkarjalakse, suovattan suvikarjalakse da vienankarjalakse. Kiännösseminuaru pietäh Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel, Agora-rakendukses. Tulgua kuundelemah! Kiännösseminuaran programmu 29.–30.3.2019 PIÄTTENIČČY 29.3.2019 Luvendot AG109, harjaitukset AG214–215 10.00–10.15 Seminuaran avuandu 10.15–11.45 Luvendo: Vähembistökielet da kiändäjänopastus (Päivi Kuusi) 11.45–13.00 Murgin 13.00–14.30 Luvendo: Karjalan Sivistysseuran julgavoruandu… Luve ielleh Tule Kiännä!-projektan jälgimäzeh kiännösseminuarah!

Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah

Karjalan Kielen Seura on vasta piästän ilmah Uarreh peitos -lapsienkniigan. Kniigan on toimittan Katerina Paalamo, da kniigan kuvazet on luadin Sulo Palovuori. Kniigan suarnat ollah piäaziessa Marjatta Mäkäräisen da Saara Tuovisen kiännetyt. Kiändäjät ollah lapsena kuuldu i omassa suvussa sanelduloi starinoi. Niistä erähie on muisseldu täh kniigah. Rahvahan zuakkunoin lizäksi kniigassa on dai tundiettuloin kirjuttajien… Luve ielleh Lapsienkniiga Uarreh peitos on piässyn ilmah