Ilokastu Äijiäpäiviä!

  Jälgimäi on kevät Päiväine havaččuu tuaste vähäzen aijembah, ottau huondesverokse putin annoksen lundu suolanke da kuundelou samah aigah talitijastu, kudaman n’uokaspäi tulou nygöi kummakasta, päiväzen mieles valpahanruskiedu pajuo. Se hypittäy siiričkulgijan brihan oččutukkua, kajoidu fonarin piäl, päivästy, puuloigi! ‒ Tämä on vikse sidä lembie, lembie i kobralline nuoruttu! sanou päiväine ičekseh pyhkijen suun ruttoh… Luve ielleh Ilokastu Äijiäpäiviä!

Kunne hävittih merinahkusuojusšlöpöit? – Guardian: varaittavas tilas olijat elätit ei tuldu omassah alallizeh pezoittumiskohtah Nicaraguas

Ilmastonmuutos muuttau merisuojusšlöppölöin sugupuolijagavuo. Aijembua lämmembän čuurun täh monet uvvet merisuojusšlöpöit ollah emäčyt. Ylen varaittavas tilas olijan merinahkusuojusšlöpöin oza huolevuttau Nicaraguas, sanelou brituanielaine lehti Guardian. Suojusšlöpöit ainos ollah tuldu pezimäh samale luonnonsuojelualovehele kylmy – kevätkuus, ga nygöi ei niilöi nägynyh tuah aigah.   Merinahkusuojusšlöppölöin pezoittumistavat ollah vaihtelijat, ga Rio Escalante ‒ Chacocenten luonnonsuojelualoveh Tyynenmeren rannal… Luve ielleh Kunne hävittih merinahkusuojusšlöpöit? – Guardian: varaittavas tilas olijat elätit ei tuldu omassah alallizeh pezoittumiskohtah Nicaraguas

Teatru kielii avvuttamas

Kanzalaisjärjestöt ečitäh uuzii mahtoloi käyttiä karjalan, vepsän da suomen kieldy. Yksi niilöis on teatru, kudamua on jo Petroskoil da Priäžän rajonas. Net ollah suadu tugidengua omissah ruadoloih, ga probliemuagi on.   Petroskoin vepsänkieline ei ammatilline teatru on suannuh tugie LingvaTeatr-projektalpäi. Projektan johtai Alina Čuburova kerdou, ku enzimäine vepsänkieline ozutus on ligakuus Petroskoil da myöhembäh Kalajoven… Luve ielleh Teatru kielii avvuttamas

Ilozua Virboidu!

Matkal Jerusalimah Iiisus tuli Betanieh, kudai oli Voipuumäin lähäl. Siepäi häi käski kahtele opastujale mennä hieruh: ”Mengiä tuah hieruh, kudai nägyy. Sie kerras näittö kiinnisivotun emäččyoslan da sällyn sen rinnal. Keritäkkiä mollembat da tuogua minulluo. Ku kentah sanonou midä, työ sanokkua: ”Ižändäle pidäy net, a häi terväh työndäy net järilleh.” Miehet lähtiettih i nähtih: kai… Luve ielleh Ilozua Virboidu!

”Suomi on kaksikieline mua, mikse ei vois olla kaksikielizii kanzalazii?”

Suomes eläy jo piäle 80 000 perehty, kudamas ukko da mučoi ollah roittuhes eri mualois. Nämis perehis lapset kazvetah luonnollizeh tabah kaksi- libo monikielizikse. Hos Suomi on kaksikieline mua, ristikanzu voibi tiä olla virrallizesti vai yksikielizenny, sendäh ku rahvahalistoregistrah voit merkitä vai yhten muamankielen. Kahten kul’tuuran perehien azientundii Familia ry on sidä mieldy, ku Suomes pidäy… Luve ielleh ”Suomi on kaksikieline mua, mikse ei vois olla kaksikielizii kanzalazii?”

Sulakuun tankarunoloi

    Muga tuhmasti ruavoin, ga en enämbiä tahtos torata. Mikse myö vie kižuammo ku vällillizet lapset? **** Astiet vuotetah kuhn’as, sovatgi pidäs pestä da luadie tuli kylynpäččih – ga mieles on vaiku sinä. **** Väzyttäy ainos vai puaksumbah ruavos, gost’is, tiä koisgi. Läžin voimattomuttu. Sen nimi on suvaičus. **** Duumaičen, suango nikonzu nähtä sinuu kuudamanvallos… Luve ielleh Sulakuun tankarunoloi

Uuzi muumikirju on nygöi suadavannu

Kui Tove Janssonan muga i Natalja Sinitskajan meheväs mielikuvas suammo tuaste iloijakseh, sendäh ku jälgimäzekse mainitun kiännetty kaheksas muumikirju  Muumit da suuri viennouzu (Småtrollen och den stora övensvämningen, suomekse Muumit ja suuri tuhotulva) on piässyh ilmah.               Småtrollen och den stora översvämningen oli Tove Janssonan enzimäine muumikirju. Se jullattih… Luve ielleh Uuzi muumikirju on nygöi suadavannu

Tulgua terveh Paginpertih!

Terveh teile! Kerävymmö Paginpertih täl nedälil. Paginperti roih avvoi pyhänpiän 7. sulakuudu 17–19 aigah. Pagizemmo omii uudizii, tulieloi valličuksii, karjalastu suarnukerhuo, Virboidu, Äijänpäivän pruazniekkua da toinah vie midätahto muudugi. Emmo jätä bokkah ni Sellitä sana -kižua. Tulgua čuajule-koufeile da paginale! Kai karjalan paginluavut ollah pättävät!

Parluamentuvalličukset lähetäh

Vuvven 2019 parluamentuvalličukset pietäh 14.4.2019, ga voit andua iänen sežo ennepäi. Suomes sih on mahto 3.‒9.4.2019 da ulgomual 3.‒6.4.2019   Valličuspäivänny 14.4.2019 iänestyspaikat ollah avvoi 9‒20 aigah.   Voit iänestiä, ku sinul on täydynyh 18 vuottu 14.4.2019 sah, da olet Suomen kanzalaine.   Sinule tulou kodih iänioigevusilmoitus, ku ollou sinul oigevus iänestiä. Täs ilmoitukses sanellah… Luve ielleh Parluamentuvalličukset lähetäh