Rippuvus älylaittehis voibi luadie duumaičendan laškembakse

Kaččonou ristitty kai dielot internetas, häi toinah menettäy malton hyövyttiä omua mustuo

älyvehkeet
Tutkimustulokset sanellah tehnolougien vaikutuksis.

 
1. Älytelefonas yhtevystiijot, vuoziluvut, dorogat da restoranat lövvät, ku sormel pyhkäldät, no kädevyöl on kiändöpuoligi. Duumaičendua on kebjiembi vältelläkseh, tovendetah Waterloon yliopiston tutkijat.

 
2. Enne kaikkie net telefonankäyttäjät, kudamat duumaijah terväzeh, instiktivnoih luaduh kiännytäh mobil’niekan internettah, hos hyö oldas tozi azies tietty tarvitun dielon, oldanus duumaittu kodvazen. Erittelijät ristityt käytettih vähembi aigua netan šelailuh, sanelou tutkimus, kudai jullattih Computers in Human Behavior -lehtes vuvvennu 2015.

 
3. Kebjei piäzy tiijon lähtehile vaikuttau tabah käzitellä da tuvva järilleh tieduo mieleh. Memory -lehtes vuvvennu 2016 jullatus yhtysvaldalazes tutkimukses vuitti koitehhengilölöis sai käyttiä internettua tutkimuksen alguozan vaigielois kyzymyksis, vuitti käytti vaiku omua mustuo. Nettua käyttänyöt oldih herkembät turvavumah sih sežo myöhembä. Moni heis ei enämbi maltanuh vastata iče helbombihgi kyzymyksih.

 
4. Aijemba pidi puaksuh iče mustella dieloloi. Nygöi ei enäm kehtata ruadua muga, tutkijat tovendetah. Midä enämbi ristitty tottuu käyttämäh nettua omassah muston ližänny, sidä rippujembakse häi sit roih.

 
5. Omis älytelefonois ylen rippujat ristityt ei piästä muga hyvin migu muut, ku heil pidäy luadie terväh piätöksii ebävarmas tilandehes. Nenga sanelou tänä vuon jullattu brasilielaine tutkimus. Viga-tulosyhtevytty tulos ei tovesta, ga tutkijoin mugah luja tahto suaja palkindo voibi vaikuttua mobil’niekkurippuvuo kehittymizeh, da alalline telefonan käyttämine voibi lujendua piirrehty.
Lähteh: Anna Tommola, hs.fi
Fotokuva: hs.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *