Frantsielaine manuahin’u puutui luobumah omas vahnoinkodipaikas ”paikkukiellon” periä

Tapahtus nostatti tuaste paginan yksilön vieronvällyös da Frantsien tahtolois jyrkäh sekul’arizmah.

Nunna
Frantsies tuaste kuohutah vieroh liittyjäs selgiemizes.

 
Frantsielaine manuahin’u näit ku puutui luobumah paikas munitsipal’nois vahnoinkois, hänen kuultuu sit, ku palvelutalois ei sua käyttiä manuahin’an piälyssobua da paikkua, sanelou The Guardian.

 
Lehten mugah 70-vuodehine manuahin’u jo hätken on elänyh manasteris da tahtoi piästä eläkkehele omal roindupaikkukunnal Vesoulas Päivänlasku-Frantsies.

 
Manuahin’u tahtoi vahnoinkois omua pertii yhtehizen syöndypaikanke da terväh saigi kirjazen, kudamas saneltih, ku häi on vuotanduluvettelos.The Guardianan mugah kirjazes saneltih ližäkse, ku vahnainkois eläjäl suau olla vieroidu mieldymisty, ga huomavuo nostattajien vieroloih liittyjien simvoloin käyttämine on kielletty. Vahnoinkois on sanottu, ku siännöt olla kaikile samat.

 
Rajoituksien periä manuahin’u kieldävyi paikas. Vesoulan alovehen jeparhii löydi jälgimäi hänele fatieran, ga manuahin’al pidäy eliä yksin da luadie iče omat syömizet.

 
Vieronvällyön da sekul’arizman keskeine borču

 
Manuahin’an tapahtus pal’l’astui vaste vai, hos se roih jo kezäl, da se on tuaste nostatannuh paginan yksilön vieronvällyön da Frantsien tahtos jyrkäh sekul’arizmah. Frantsii kieldi burkien da niquabien käyttämizen julgizel paikal vuvvennu 2011.

 
Vaiku eräs nedäli tagaperin Frantsies paistih islamistunaizes, kudai ei voinnuh yhtyö školan ekskursieh paikan käyttämizen periä.

 
Sežo Hollandies tuli elokuus voimah zakon, kudai kieldäy rožat kattajien sobien käyttämizen julgizis rakenduksis da julgizis ajonevvolois. Yhtenjyttymii ”paikkukieldoloi” on ezimerkikse Austries, Daanies da Norveegies.

 
Lähteh: Ulriika Myöhänen, yle.fi
Fotokuva: yle.fi / imago sportfotodienst / AOP

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *