Terroristakse pandu meeru sai turvupaikan Suomes

Turtsiespäi Suomeh da muijale Europan Liittoh tulijoin turvupaikanpakiččijoin miäry kazvau.

 

Turkki1
Serhat Eskikurt pageni Turtsies sen jälgeh ku händy eroitettih pienen päivännouzu-turtsielazen kunnan johtos. Händy viäritettih kurdupartizuanoin tugemizes. Fotokuva: Ville Airaksinen / Yle

Serhat Eskikurt, alovehelline poliitikku da roinduperiä myöte kurdu, on yksi sadois Turtsien kanzalazis, kudamat ollah pakittu turvupaikkua Suomes mennyt vuozinnu.

 
Eskikurt sai turvupaikan kezäl 2018. Häi ruadoi Päivännouzu-Turtsies olijan Karaҫobanan kunnan toizennu meerannu, konzu valdivo piätti eroittua kymmenii DBP-puolovehtu evustajii meeroi, kudamat kannatetah kurdii.

 
Eskikurt puutui puhtastuksen kohtakse talvikuun lopus vuvvennu 2016. Karaҫobanan johtoh miärättih silloi valdivon virguniekku da roinduperiä myöte kurdii poliitikkoi vastah algoi sarju oigevusprotsessua. Eskikurtua arestiiruittih da händy viäritettih yhtevyksis Kurdustanan rahvahanpuoleveheh PKK:h, kudaman Turtsii da Europan Liitto luokitellah terroristuorganizatsiekse.

 
‒ Minun mieles valdivo ei tirpa sidä, ku kurdat suajah suavutuksii. Virrallizeh kyzymykzes oli PKK:n avvutandu, Eskikurt kuvailou omua eroittamistu da vie kesken olijua oigevusprotsessua. Viärittäi vuadiu hänele monen vuottu tyrmiä.

 

Turkki 2
Turvallizusjoukkoloin da PKK:n keskeizien borčien jälgilöi Cizren linnas keviäl 2016. Fotokuva: Cem Turkel / EPA / Yle

Viäry pasportu da Suomen viizu
Keviäl 2017 Eskikurt piätti, ku hänel oli pakko lähtie Turtsies iäre. Kotialovehele jiädih opastajan ruavos eroitettu ukko da kaksi teini-igästy lastu.

 
Zakonanmugazii dorogoi Turtsies iäre ei olluh. Eskikurt sai kontrabandistoin avul viärän pasportan. Pasportas oli keral Schengen-viizu, kudai oli Suomen annettu ‒ arvellen, ku se oli oigei.
Eskikurt kävyi allukse Germuanieh, ga siepäi händy työttih ielleh Suomeh talvikuus 2017.

 
Aijembah tänä vuon saneltih, ku Suomen Ankaran posol’stvaspäi oli annettu Schengen-viizoi viärin perustehin, ga on ebäselgei, oligo sežo Eskikurtan pasportas moine viizu.

 
Turtsiespäi on tulluh ainos vai enämbän turvupaikanpakiččijua sežo Suomeh. Tänä vuvvennu nenga 260 Turtsien kanzalastu oli pakinnuh turvua Suomes enne heinykuun loppuu. Monet turvupaikanpakiččijat ollah sego vuvven 2016 vallankuabavusyritykses viäritetyn religioznoin johtajan Fethullah Gülenan jällittäjät sego kurdat.

 
Muaman arestuiččemine oli jygei dielo lapsile
Eskikurtan suaduu turvupaikan nenga vuozi tagaperin algoi protsessu perehen suamizekse Suomeh.
‒ Meil on nygöi pakko eliä tiä. Tämä on parembi sežo lapsile. Lapset ollah kärzitty täs kaikes, ku minuu arestuittih da minun ukko menetti oman ruadopaikan. Tiettäväine se vaikutti heih.

 
Lapset ei allukse ellendetty mis on pagin da mindäh pidäs vaihtua eloipaikku muijale. Myöhembäh hyö ollah hyväksytty dielon. Eskikurtan 13-vuodehine poigu puutui potruassah kluassudovariššoin muokkuamizen periä. Nämät oldih sanottu brihačule, ku hänen muamo on ”terroristu”.

 
Eskikurtan tuttavan, opastajan Gayet Mentşe Kabişenan, kerdomus on yhtenjyttyine. Menteşe Kabişenale sežo oli hommattu Suomen annettu Schengen-viizu. Kontrabandistoin hommatun viizanke häi piädyi enzimäi Šveitsarieh, sit Germuanieh da jälgimäi Suomeh.

 
‒ Viizas oli Suomen koodu. Sain pasportan kädeh lendokentäl, ku lähtin Turtsies iäre, da en tutkinuh sidä tarkembah. Olin näit ku ylen hermostunnuh, sanelou Menteşe Kabişen.
Hänen turvupaikkupakičustu ei ole hyväksytty da dielo on kesken.

 
Probliemua manifestatsielois
Menteşe Kabişen ruadoi opastajannu Adilcevazan pienes linnas Liideh-Turtsies. Häi andoi tugie kurdii kannattajale HDP-puolovehele, ga sanou, ku ei ole poliitikku vaiku ristikanzanoigevusaktivistu.

 
‒ Yhtyin erähih protestoih, ezimerkikse Diyarbakiran Suran bojuloi vastustajah manifestatsieh da Pohjas-Siirien Kobanea koskijoih protestoih. Sen jälles minuu viäritettih.

 
Kobanen tapahtumat vuvvennu 2014 nostatettih suurdu huomavuo Turtsien kurdoin joukos. Siirien kurdat vojuittih Isissua vastah, ga Turtsii ei pitkäh aigah piästänyh abuu paikale.

 
Diyarbakiran Suran linnanozas tsivil’noloil oli vaigevuttu, konzu Turtsien turvallizusjoukot da PKK vojuittih sie sygyzyl 2015 da vuvven 2016 allus.

 

Turkki 3
Opastai Gayet Menteşe (hural) ei vie tiijä voibigo häi jiähä Suomeh. Serhat Eskikurt sai turvupaikan vuvvennu 2018. Fotokuva: Ville Airaksinen / Yle

Kiistu sektalazienke varmisti lähtöpiätöksen
Menteşe Kabişenan probliemat ruvettih terävymäh sygyzyl 2017 Turtsien oigevusministerstvan ilmoitettuu, ku hänen pädevys ruadua opastajannu on peruutettu da häi sai potkut ruavospäi.

 
Lähtöpiätökseh vaikutti enne kaikkie kiistu vaikutusvaldazen religioznoin sektanke. Menteşe Kabişen sanelou, ku vastusti lapsien työndämisty sektoin hoidamih internuattoih.

 
‒ Sektalazet varaiteltih minuu da minä pöllästyin toven tevol. Jälgimäi minun ukko lepytteli minun lähtemäh. Lähtin muas iäre ligakuus 2017.

 
Ozutahes, ku pöllästynnyzii on Turtsies enämbi migu konzutahto enne.

 
Turtsielazien turvupaikanpakiččijoin miäry kazvau
Europan turvupaikkudieloloin tugivirraston EASO:n statistiekkoin mugah Turtsiespäi tuli mennyt vuon Europan Liiton alovehele piäle 24 000 turvupaikanpakiččijua. Keral ollah sežo Šveitsarien da Norveegien luvut.

 
Alguvuvven aigua turvupaikanpakiččijua tuli enämbi migu mennyt vuvvennu samah aigah, ga tulijoin miäry vaihtelou äijän joga kuudu.

 
Mennyt vuon nenga 300 Turtsien kanzalastu pakičči turvua Suomes. Tämän vuvven enzimäzen seiččemen kuun aigua turvupaikkupakičuksii on jätetty jo vähiä vajai 260.

 
Kui kogo Europan Liiton mugai Suomen luvut ollah kohtavuksellizen pienet, ga kazvo on olluh voimakas. Vuvvennu 2015 Turtsien kanzalazet jätettih vaiku 57 turvapaikkupakičustu Suomes.

 
Gayet Menteşe Kabişen da Serhat Eskikurt duumaijah sežo tulendua järilleh Turtsieh, hos ozutahes, ku moine dielo nygöi ei ole mahtolline.

 
‒ Tämä paikku on nygöi paras meile. Ga kuadunou prezidentan (Recep Tayyip) Erdoğanan hallindo, tilandeh muuttuu. Kurdustan on meijän kodi. Tahtommo tiettäväine eliä omal kodialovehel da omien omahizienke, Serhat Eskikurt smiettiy.

 
Lähteh: Tom Kankkonen, yle.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *