Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Sevettijärvellä pruaznuidih nedäli tagaperin suovattana koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispäiviä.

On männyn 70 vuotta siidä, kun toizen muailmanvoinan jälgeh omat koit mänettänyöt koltansaamelazet jälgimäin piästih elämäh uuzih kodiloih. Tuaksi oli jiänyn vuozie kestänyt voinan da evakossa olennan aiga.

Nämä vuozikymmenet ei ainos olla oldu hyvät koltansaamelazilla. Oman kodialovehen jättämine jätti jälgeh äijän traumua, da suomelaistamizen myödäh omua kieldä anikko ei jo mänetetty.

Pruazniekkapäivänä voinan jället ei enämbiä koltansaamelazien kylässä Sevettijärvellä nävytty.

– Voibi sanuo, što miän kulttuura on uuvessa nouzussa, hos sen ennen voinua olluot parahat vuuvet ollahgi tagana da miän kieli da kulttuura ollah muututtu varavonalazeksi. Nyt ihan selgieh ollah kiinnossuttu koltansaamen kielestä da sidä ollah ruvettu arvostamah, iloičči koltansaamelazien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Veikko Feodoroff
Kuvassa: Koltansaamelazien kulttuurafondan paginanvedäjä Veikko Feodoroff pidäy pruazniekkapaginua

300 pagizijan kieli on ottan harppauksie edehpäin

Uuzilla alovehilla sijottamizen muistopruazniekkua koltansaamelazet ollah pietty joga kymmenes vuozi.

Pruazniekassa piettylöissä paginoissa moničči oldih männyössä aijassa, a oldih i ylbiet siidä, kuin kieli on ottan suurie harppauksie edehpäin. Äijät koltansaamelazet ollah otettu kielen omah haldivoh da nygöin on muamonkielizie koltansaamelazie lapsiegi.

Kadrelih kizuajat
Kuvassa: Kadrelih kizuajat

Vuodena 2009 koltansaamie vielä piettih vanhemman sugupolven kielenä. Seukukset Henna Lehtola da Petteri Feodoroff ollah huomattu suuren eron kymmenen vuuven tagazeh pruazniekkah.

– Koltansaamen kieli nygöin on äijiä enämmän nägyvillä. Iče pagizen inarinsaameksi da olen näijen kymmenen vuuven aigana opastun ellendämäh ylen äijän i koltansaamie. Rištikanzat ei tiälä huijusella käyttiä omua kieldä. Sillä on vain pozitiivista vaikutusta, saneli innossuksen kera Henna Lehtola.

– Koltansaamie voit kuulla enämbi nuoriengi paginassa. Miula on luja usko sih, jotta myö koltansaamelazet pagizemma miän kieleh da käytämmä sidä vielä i vuozikymmenien perästä, saneli sevettijärveläne Petteri Feodoroff.

Yhteh keräydymine lujendau juurie

Jälgivuozina koltansaamelazet ollah yhessä löyvetty niin oman kielen da kulttuuran kuin i toine toizengi uuvestah. Koltansaamelazien luottamusmiehen mugah nyt jälgimäin on tullun se aiga, konza omat juuret ollah suadu koltansaamelazien elännässä uuven merkičyksen.

– Nygöin elämmä niin monessa kohassa da eri mualoissa. Konza eri sugupolvet vastauvutah niin kuin i tiälä pruazniekassa, hyö suahah tundie yhtevyttä omih rodnih. Niin ne i omat juuret kaiken aigua lujetah, duumaičči Feodoroff.

Omua koltansaamelazutta vielä vuozikymmenie tagaperin huijusseldih, da sentäh kieli da kulttuura vähällä ei jälgimäzien koltansaamen pagizijoin keralla hävitty.

Nyt pruazniekkapäivänä Sevettijärven školan piha oli täyzi koltansaamelazih sobih šuorinnutta rištikanzua nuorista vanhoih suaten.

– Äijän on tapahtun. Olen huomannun, što miän kulttuurua on ruvettu arvostamah toizeh tabah i koltansaamelazien kessessä. Äijät šuoritah koltansaamelazih ruuttih da kielen malttajua tulou kaiken aigua enämbi. Ei voi kuin vain olla ilone, muheloitti Feodoroff.

Pruazniekkarahvasta
Kuvassa: Pruazniekkarahvasta, estruadalla Jaakko-band

Kiännös: Katerina Paalamo
Kuvat: Ville Fofonoff, Koltansaamelazien kulttuurafonda
Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-10937218

Yksi kommentu “Koltansaamelazien uuzilla alovehilla sijottamizen 70-vuodispruazniekassa iluoldih elbynyttä kieldä da värikästä kulttuurua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *