Jiähähgo kimalehet kofejinukoukkuh?

Niinipuuloin alle langennuzien kimalehien arbaitus on pannuh tutkijoi ajattelemah vuozikymmenien aigua.

 
Kuolluttu libo kuolijua kimalehtu ‒ ei jo eräs vaiku kymmenii, daže sadoi. Da läs poikkevuksettah tiettylöin linnuniinipuuloin al. Loppukezän joukkokuolendoi on opittu sellittiä myrkylöil, ravingon puuttehel da lajile ominazel ičenviendäl, ga kai piätösyritykset ollah jiädy vajaikse. Uuzimas teories toinah on sellityksen avain.

 
Haudoi böbökky
Kimaleh on kogo böbökkymuailman älykkö da kimalehemäčyn tabua ruadua on verrattu daže linduh. Kimalehet ollah yhteiskunduböbökät da yksivuodehizet, paiči kunigatardu, kudai sygyzyn allus luadiu ičelleh pezän muanloukkoh libo muuh pädijäh paikkah, talvehtiu sie da keviäl muniu sinne da – kui suurembat siivekkähät – haudou jäiččii.

 
On tovestettu, ku kimalehet sežo opastutah siirdämäh veššilöi, mustamah dieloloi i kižuamah algukandazeh futbolah. Mindäh se sit on moine tolkutoi, ku jiäy niinipuun vangikse da kuolou?

 

 

Kofeiini 1
Kevätpäiväine nostattau kui leskenlehtet mugai kimalehkuningattaret. Kukkijat pajut ollah ylen hyvät ravingonlähtehet, kudamii kuningattaret tarvitah uuzien yhtyskundien perustamizeh näh, Fotokuva: Lars Falkdalen Lindahl / CC BY-SA 2.0 / Yle

Ravingon puuteh vaiku myrky?
Eräs kymmene vuottu tagaperin duumaittih, ku kimalehin surmu rodih niinipuoloin mies olijan fruktuzuaharin mannoozan periä, kudai olis myrky böbökäle. Teorii meni muurin, ku kuolijoi kimelehii elvytettih samal ainehel da net toivuttih.

 
Sit sellityksekse keksittih ravingon puuteh. Niinipuun mezimiäräs on vaihtelendua kezän aigah. Algukezäl puulois on äijy metty, da silloi kimelehet harjavutah käymäh niinipuuh da yhteiskunduelätinny kimaleh on uskolline omale ravingonlähtiele. Loppukezäl kukis ei ole tarbehekse ravinguo da kimalehet kuoltah.

 
Tovendettih, ku tämä ozakse oli tozi, ga se ei sellitännyh sidä mindäh älykäs böbökky ei kaččonuh ičes ymbäri da vaihtanuh ravingokazvii. Monen niinipuun lähäl oli tarbehekse ezimerkikse imiččyy da muudu syöndypaikkua.
Sit niinipuun miespäi löyttih trigonelliinu -alkaloidua, kudai vaikuttau muston aivohiimieh.
Alkaloidan peria kimalehet välttämättäh ei musteta, ku niinipuus ei sua tarbehekse metty da olis aigu kävvä toizeh paikkah. Kimalehet ei jo malteta ruadua.

 

 

Huondeskoufei tappau
Ližätutkimuksien jälgeh miespäi löydyi vie hämmästyttäi ainehoza, kudamua on koufies.
Meijän jyttyh sežo kimaleh voibi puuttuo kofejinukoukkuh da tahtuo ainehtu ainos vai ližiä.
Konzu täh yhtistettih se, ku joukkokuolendoin iel oli enimyölleh vilu huondes, mahtolline piätös oli roindalleh.

 

 

Kohmevunnuzinnu havaččujat kimalehet tarvitah äijällizeh energiedy omien lendolihaksien lämmittämizeh silloi, ku huondes on kylmähkö da sendäh niilöil on energien puuteh enne lenduo. Sit kimalehet kävväh niinipuuh imemäh elvyttäjiä kofejinua, ga ei musteta, ku syömisty da energiedy ei jo ole. Moine lendomatku on kimalehile paha. Niilöil ei ole voimua lendiä järilleh da net kuoltah
Lähteh: Juha Roiha, yle.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *