Kyzymys ruočin kielen hyövyllizyös jagau suomelazet jyrkäh kahteh joukkoh

45 % rahvahas arvivoi oman ruočin kielen malton vähimyölleh vältäväkse da 26 prosentua ei ni yhty malta kieleh.

Ruotsi
Suomen halličuksen tavoiteh toizen kodimualazen kielen tuomizekse järilleh pakollizekse ainehekse yliopastuikirjutuksih, nostatti tuaste väittelendän sit, midä hyödyy on pakollizes opastumizes ruočin kieleh.

 
Talohustutkimuksen dielos luajitus kyzelendäs selgenöy, ku ruočin kieli on hyövylline niilöin mieles, kudamien kielenmalto on ylen hyvä libo vältävy. 23% niilöis, kudamat ei ni yhty malteta ruočin kieleh, ollah yhtelläh sidä mieldy, ku kielenmaltos vois olla hyödyy.

 
Sežo Suomen eri čuril eläjien mielet kielen hyövyllizyös ollah eriluaduzet. Uvvelmual 63% vastuajis pidäy ruočin kieldy hyövyllizenny. Päivännouzu- da Pohjas-Suomen eläjis vaiku 37% on sidä mieldy, ku suau hyödyy kieles.

 
Mielieruo on ližäkse linnoin sego sugupuolien välil. Suurembis linnois eläjien azientundijoin da ruadajien mieles ruočin kieli on hyövyllizembi migu eläkkeheläzien da ruavottomien mieles. 55% naizis sen sijah on sidä mieldy, ku kieli on hyövylline, miehis vaiku 39% duumaiččou samah luaduh. Naizien da miehien keskeine mieliero roih toinah ruadopaikkoin periä. Naizet puaksuh sijoitutah hoido- da palvelualoile, kudamis tarvitah ruočin kielen maltuo.

 
Eri puolovehien kannattajien joukos sežo on eruo sit, kui suuri vuitti nägöy ruočin kielen hyövyllizekse. Enimäl hyödyy kieles suajah Ruoččilazen Kanzanpuolovehen kannattajat da toizekse enimäl vihandoin kannattajat. Tarbehettomakse kielen nähtäh enimäl hristianskoin demokruatoin da perussuomelazien kannattajat. RKP:n da hristianskoin demokruatoin kohtal vastuajien miäry voibi vaikuttua tulokseh. Vihandat kohtavutah myödäzeh kul’tuurizeh monimuodozuoh da monet heis ollah korgieh opastetut ruadajat. Perussuomelazet ollah läs kaikkie sidä, midä vihandat ei olla. Heijän tulokseh vaikuttau sežo se, ku monet heis ollah ruadajat libo pienet yrittäjät.

 
Ristikanzoil kyzyttih tutkimukses vie sidä, mittumil oza-alovehil ruočin kieles on heile hyödyy. Enimäl hyödyy on olluh matkailus da sit ruočinkielizien meedien da kul’tuuran kaččomizes. 39% vastuajis pidäy kieldy ruadoelokses ylen libo aiga hyövyllizenny, da 60% on sidä mieldy, ku se on aiga libo kogonah tarbehetoi.
Talohustutkimuksen tutkimuspiälikön Juho Rahkozen mugah hyödy on sežo sidä, kui hyvin ristikanza käyttäy omua maltuo da omua mahtuo. Kielenmalto on kul’tuurine piäoma, kudamua voibi hyövyttiä eri eloksenalovehil.

 
Lähteh: Kai Jaskari, yle uutiset
Fotokuva: Yle / All Over Press

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *