Ilozua Virboidu!

lamboi1

Matkal Jerusalimah Iiisus tuli Betanieh, kudai oli Voipuumäin lähäl. Siepäi häi käski kahtele opastujale mennä hieruh: ”Mengiä tuah hieruh, kudai nägyy. Sie kerras näittö kiinnisivotun emäččyoslan da sällyn sen rinnal. Keritäkkiä mollembat da tuogua minulluo. Ku kentah sanonou midä, työ sanokkua: ”Ižändäle pidäy net, a häi terväh työndäy net järilleh.” Miehet lähtiettih i nähtih: kai oli muga, kui sanoi Iisus. Konzu hyö oldih kerittämäs sälgyy, sen ižändät kyzyttih heil: ”Miksebo työ keritättö sälgyy?” Hyö vastattih: ”Se pidäy ižändäle.” Hyö tuodih sällyn Iisusale, pandih sobua sen selgäh da autettih Iisusale nosta selgäh. Opastujat levitettih sobii dorogale hänen jalloin alle.

 
Konzu häi läheni Jerusalimah, suuri joukko rahvastu astui hänenke. Hyö levitettih oksii da sobii hänen edeh dorogale. Iel dai jälles astujat kirruttih:
‒ Hošanna, Davidan Poigu! Hyvitetty olgah se, kudai tulou Taivahallizen Ižändän nimes. Hošanna korgevuksis!

 
Iisus ajoi Jerusalimah oslal. Muga tuldih tovekse Jumalan sanankandajan Zaharien sanat: ”Sanokkua Jerusalimale: Kačo, sinun suari tulou! Häi tulou hyväsydämellizenny, ajau oslal, val’l’astetun oslan sällyl.”
Konzu Iisus tuli Jerusalimah, kai linnu rubei kohuamah. Kaikin kyzeltih: ”Kenbo häi on?” Rahvas sanottih: ”Häi on Iisus, Jumalan sanankandai Galilein Nazarietaspäi.” Äijät saneltih, kui häi elavutti Luazarin da luadii vie äijän muudu kummua. Fariseit paistih keskenäh: ”Näittogo? Myö emmo voi nimidä. Kogo muailmu juoksou hänele peräh.” Erähät fariseit käskiettih Iisusale kieldiä hänen opastujii, ku net ei ylendettäs nenga händy. No Iisus heile vastai: ”Minä sanon teile: ku hyö vaikastuttaneh, sit kivet ruvetah kirgumah.”
Matfei 21:1‒10; Luka 19:29‒40; Iivan 12:12‒19
Biblii lapsile
Livvin karjalakse on kiändänyh Zinaida Dubinina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *