Čiganoinnuoret ei suaja ruaduo da puolet čiganoinnaizis varuau syömizen loppumistu

Tuoreh tutkimus kerdou, ku čiganoinnuoril on vaigei suaja ruaduo alendamizen täh. Ihan kolme nellätty alle 30-vuodizis čiganoinnuoris on ruavottomannu, sanelou omassah kirjutukses Heikki Hiilamo.

1930 -luku . Kolme romaninaista.
1930 -lugu

Mahatma Gandhi on sanonuh: ”Mustele sinun nähtyt köyhimän da heikkoviman ristikanzan rožat da kyzy ičelläs ongo sinun duumaitus askeles hyödyy hänele.”Opastuksen voibi ellendiä verdavuksennu sille, ku meil pidäs luadie yhteiskundua pidäjen silmäl niilöi, kudamien stuatussu on heikkovin. Tämä vuadiu syvällisty da aijankohtastu tieduo huono-ozazuos.

 
Hiilamo sanelou, ku Suomes on paistu äijän köyhyös, ga čiganoin tilandehes sanelii uvvenavuaju kodimualaine tutkimus on jiännyh pilvekseh.

 
Čiganoin eloiolot oldih imminkummazet vie 1950-luvul, da opastumizel ei olluh heile merkičysty. Heijän poliittizien oigevuksien todevumine sežo oli ebäiltävy dielo, Sarita Friman-Korpela toventi omassah väitöskirjas vuvvennu 2014.

 
1970-luvul čiganoinlapsil mahto kävvä školah alallizen fatieroin täh, no poisololoi da alendamistu tuli ilmi vie äijy. Opastumine yhtelläh meni hyvin. 1950-luvul attestuatan sai 25 % opastunnuzis čiganois, 1970-luvul attestuatan suannuzien miäry nouzi nenga 65 %.

 

Hortto-Kaalo-1972
Hortto Kaalo vuvvennu 1972

Sotsialihalličus keräi 1970-luvun rahvahaliston čotaičendas tieduo čiganoin eloikeinolois, ammattilois, einehkundien suuruzis da eloiololois. Tämän jälgeh ei ole olluh mahtuo kerätä etnizystiedoloi statistiekaspäi. Čiganat ollah kohtavuttu ebäillen sežo moizeh tutkimukseh, kudai perustuu ičenidentifikatsieh. Heijän alendettu stuatussu on ylehine toziazii, ga yksityskohtastu tieduo ei ole.

 
Vuozinnu 2017 da 2018 Tervehyön da hyvinvoindan laitos sai todevutettuu čiganoin hyvinvoindututkimuksen Roosan, kudaman perustulokset jullattih Rastavua enne.
Tutkimuksen todevuttamizekse THL palkai seiččie čiganoinmiesty -da naistu alovehkoordiinuattoroikse. Hyö saneltih tutkimukseh näh čiganoinyhtistyksien ja -järjestölöin pidolois sego yksittäzis kodilois da sotsializes meedies. Čiganat yhtyttih tutkimuksen planiiruičendah, todevuttamizeh, raportuimizeh da tuloksien sellittämizeh.

 

Tulokset kerrotah, ku čiganoin opastundan miäry muun rahvahan opastundah verratunnu on heikombi. Ihan kolme nellätty alle 30-vuodehizes ruadovoimah kuulujas oli ruavotoi. Čiganoin mugah nuoril on vaigei löydiä harjoittelupaikkoi da suaja ruaduo valmistumizen jälgeh.
Hädiä sežo tuli ilmi. 40 % čiganoinmiehis da puolet naizis oldih varattu syömizen loppumistu, ku kogo rahvahan samanluaduzet luvut oldih 13 da 18 %. Čiganoin tiijustettu tervehys da ruadovoimu oldih heikombat kui toizien suomalazien. Tabakanpoltamine sežo on ylehizembi  dielo čiganoin keskes.

 

Kai tulokset yhtelläh ei oldu negatiivizet. Roosa-tutkimukseh yhtynyöt miehet oldih kogo rahvahan miehii aktiivizembat kerho- libo yhtistysruavos, käydih puaksuh teatrah, ruattih käziruadoloi äijiä enämbän , muzitsiiruittih libo yhtyttih eriluaduzih hengellizih pidoloih.

 

800px-Remu_Aaltonen_2007
Remu Aaltonen 2007

 

Roosa-tutkimus kerdou ku huavoittujan joukon tabuamizekse tarvitah tirpaččuu, sistiemuatillistu da keskinästy ruaduo. Tutkimus voibi olla pohjannu, ku tahtotah kerätä tieduo toiziengi vähembistöjoukkoloin hyvinvoindas. Kaikes huolimattah tutkimuksen tiedoloin perustehel voijah arvivoija sidä, kuibo hyvinvoindupoliitiekan piätökset vaikutetah čiganoih.
Lähteh: Antti Haanpää / Yle

Fotokuvat: Wikipedii

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *