Väitöskirju rahvahanliečehtiijos 1800‒2000 -luvul

Petroskoin valdivonyliopiston baltiekkumerensuomelazen filolougien laitoksen johtai Tatjana Paškova kiinnitti mieldy karjalankielizih voimattomuksien nimih da niilöin hoidokeinoloih. Häi tutki karjalastu rahvahanliečehtieduo kuuzi vuottu da luadi kerävynnyös ainehistos väitöskirjan.

Tatjana P
Petroskoin yliopiston dotsentu Tatjana Paškova uskou, ku vahnat karjalazet keinot voimattomuon parandamizekse toinah ruattas hyvin nygöigi.

Histourien douhturi Tatjana Paškova sanelou, ku hänen piämiäry oli sellitiä mittumii nimii voimattomuksis käytettih Ven’an eri čuril eläjät karjalazet da kui hyö liečittih vaivoi enne i kuibo hoijetah niilöi nygöi. Paškova tahtoi sežo suaja selgevytty taudiloin nimien i hoidometoudoin muutoksis.

 
Paškovan mugah vuitil voimattomuksis on karjalaine alguperä. Tiijon voimattomuksis karjalazet ollah yhtelläh suadu nuaburis elänyzil ven’alazil da suomelazil.
‒ Ezimerkikse ven’alazen dospeška -tavvin tiettih vaiku Tihvinän alovehen karjalazet, sellittäy Tatjana Paškova da ližiäy, ku taudiloin nimet ollah lujah sivoksis rahvahankul’tuurah da -perindehih.

 
Paškova on jullannuh sežo enäm 40 kirjutustu karjalazis voimattomuksis da niilöih liittyjis kerdomuksis i perindehellizis hoidokeinolois.

 
Lähteh: Marina Tolstyh, Karjalan Sanomat
Fotokuva: Tatjana Paškovan arhiivu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *