Rektoru Paul opastau peitoči omas olopertis, hos händy on varaiteltu tappamizel – Monet Kamerunan školat ollah oldu salvas jo kaksi vuottu

Kamerunan anglienkielizil alovehil opastajii varaitellah, kuavatah da kohtavutah pahoi

rehtori Paul
Paulale opastajan ammatti on kuččumus. Häi ei voi duumaija, ku ruadas midätah muudu. Fotokuva: Nyasha Kadandari

Tänä sygyzyn alaškolan rektoru Paul avannuh ustu školah, kudamas häi on opastannuh 16 vuottu. Sotsializes meedies levii varaituksii školii da opastajii vastah. Sendäh Paul ei tahto kerduo omua sugunimie.
‒ Myö olemmo sevoksis. En tiijä kuibo sen sanozin. Minuu varaitettih, häi sanou da hillenöy omassah oččua rupistajen. Häi punou piädy da hengähtähes syväh
‒ Se jätti lujan trauman. Minuu tähtättih sodavehkehel. Hyö sanottih, tullen školah, hyö tapetah minun.
Paul ei tiijä, kenbo händy varaitteli libo sit häi ei ruohti sidä sanella.
Školat ollah piäroulis Kamerunua riibojas konfliktas, kudamas iččenäžytty vuadijat anglienkielizet separatistat toratah frantsienkielizen halličuksen joukkoloi vastah.
Konfliktu algi vuvvennu 2016, ku opastajil da juristoil oli manifestatsii oigevukses käyttiä anglienkieldy omil ruadopaikoil.

Englanninkieliset alueet Kamerunissa
Anglienkielizet muakunnat. Fotokuva: Yle Uudisgruafiekku

Kamerunas 20 protsentua ristikanzois pagizou anglien kieldy, dostali frantsien kieldy.
Anglienkielizil alovehil perindehellizeh on olluh brituanielaine opastussistiemu. Jälgimäzinny vuozinnu školih on yhtelläh tulluh ainos vai enämbän frantsien kieldy pagizijoi opastajii, da anglienkielizet ollah tiijustettu, ku heijän oma kieli azetetah.

 
Opastajii on kohtavytty pahoi
Paul opastau omii da nuaburin lapsii vaiku kolme päiviä nedälis, ku opastajal pidäy kahtennu päivänny ruadua muudu syömizen täh.
‒ Hos opastan tiä kois, se ei ole turvallistu. Kerdonen täs julgizeh, hyö tuaste tullah minuu eččimäh. Minuu äijäl varaittau, ga opastajannu en voi jättiä lapsii ilmai opastustu, häi sanou.
Paulan jyttyzii peitoči opastajii on toiziigi. Erähil on mennyh pahalleh.
‒ Ihan täs lähäl opastai kuavattih da händy kohtavuttih pahoi viidakkoveičel, Paul sanou.

 
Ket ollah školakuabavuksien tagan?
Separatistat ollah sanottu vahnembile, ku lapsii ei pie vediä školah. Normal’noih ruadajat školat viestittäs ulgomuailmale, ku konfliktualovehil kai on hyvin.
Monet kui anglienkielizet muga i kaksikielizet školat ollah oldu salvas jo vuvves 2016.
Pienes Buean linnas avvoi on vaiku yksi škola. Sidä vardoijah armii da poličii. Toizet školat ollah tyhjät.
Kymmenii lapsii on kuavattu školis sygyzyn aigua, ga ainos vai on ebäselgei, kenbo on kuabavuksien tagan.

 
Halličus viärittäy separatistoi kuabavuksis, ga separatistat halličustu niilöin luadimizes. Bamendan linnas kuavattih yli 70 školaniekkua syväinopastuslaitokses, hos alovehel oli saldattoi.
Paul ei ellendä, mih tabah školaboikottu palvelis anglienkielizien alovehien iččenäžystahtoloi. Kogonaine igäpolvi voibi menettiä omassah tulevažuon, häi sanou.
‒ Jiädäneh lapset ilmai opastustu kogo alovehen talohus kärziy. Vähennöy lugumalto niken ei voi pidiä huoldu tämän alovehen dielolois. Nuorii tyttölöi varaittau kohtu da brihoi pahanruadamine libo narkorippuvus. En enämbiä tunnusta minun muadu, sanou Paul.
Lähteh: Liselott Lindström, yle.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *