Pruazniekakse

Toivotammo kaikile lugijoile ilokastu Karjalan kielen päiviä!

Redaktsii

tammi2
Erähänny illan kodih mennes kylbypertis Muumipeigoi azetui keskele matkua da hörkötti korvat. Oli pilvekäs, lauhkei yö, kudai oli täyzi liikundua. Puut jo aijemba puistettih lumen piälpäi, da häi kuuli niilöin oksien šuhizendan pimies.
Loitton suvespäi tuli vägevy tuulenn’apakko. Muumipeigoi kačoi, kui se tuli kohisten mečäs läbi da jatkoi omua matkua hänes siiriči toizele rindehele.
Vezipizardu kahahtih puulois muzenijale lumele, da Muumipeigoi nosti turvan da n’uusteli.
Toinah se oli muuan duuhu. Edehpäi astujes häi ajatteli, ku Tuu-tikki oli oigies. Kevät toven oli tulos.

 
Tove Jansson, Kumman talvi. Karjalakse on kiändänyh Natalja Sinitskaja

Fotokuva:Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *