Nägökandu

Lugijat kirjutetah

27.11. pruaznuijah Suomes karjalan kielen päiviä. Tämä päivy on rodinuhes karjalan kielen päiväkse sendäh, ku vuvvel 2009 tazavallan prezidenttu andoi sil päivymiäräl azeteksen, kudaman mugah karjalan kieleh soveldetah Suomes jeurouppalazien vähembistökielien da alovehellizien kielien peruskirjua. Käytändös tämän azeteksen myö virralline Suomi tunnusti ezmästy kerdua karjalan kielen olemasolon iččenäzenny kielenny, eigo vai suomen kielen murdehennu.

Simvoline tunnustus oli karjalan kielele tärgei suavutus, ga käytändön tazol kielen stuatusan kohendamizes ollah vie aivin allus. Eritengi karjalan kielen opastandah lapsile da nuorile pidäs suaja äijäl enämbi resurssoi. Nygöi Suomen valdivo tugou karjalan kielen kehittämisty muga pienel jengumiäräl, ku sil ei pitkäle piästä. YLE on alganuh työndiä karjalankielizii radivouudizii da jullata internetasgi karjalankielizii uudizii kirjutetus muvvos, ga televizios eule nähty vie nimidä ohjelmua karjalan kielel da radivosgi työndöaigu on ylen lyhykkäine.

Yksikai kielen vähäzelgi käytöl medies voibi olla hyvii puolii sendäh, ku se avvuttau karjalankielizii karjalazii ozuttamah suomelazile, ku heil on oma kieli, kudai eule ”vai” suomen kielen murreh. Tämä tiedo eule vie suavutannuh kaikkii suomelazii, ga tiijon levittämine eritengi piättäjile olis tärgiedy, ku hyö otettas karjalan kielen stuatusan kohendamine vagavah. Äijät suomelazet ei viegi tiijetä ezimerkikse, ku erähis yhtistävis piirdehis huolimattah karjalan kieli on eri dielo migu suomen kielen päivännouzumurdehet, kudamis erähii rahvas kučutah ”Karjalan murdehekse”.

Tämän sanottuu minul pidäy yhtelläh mainita, ku kielen da murdehen käzittehien eros mustoittamine eule ainos vai hyvä dielo. Oldaneh kielimuvvot lähisty suguu toine toizele, ga sih, ollahgo net mollembat iččenäzii kielii vai saman kielen murdehii, on äijis yhtevyksis ylen vaigei vastata tarkkah. Net kielimuvvot, kudamat suajah virrallizen tunnustuksen poliittizel tazol iččenäzinny kielinny, voijah tiettävine hyödyö täs stuatusas, ga samah aigah kielen da murdehen käzittehien eron ylläpidämine muokkuau ristikanzoin mielikuvii sih čurah, ku yhtet kielimuvvot (libo ”kielet”) ollah arvokkahii ičessäh, ga toizet kielimuvvot (libo valdivollizien valdukielien ”murdehet”) ei, hos jälgimäzetgi voijah olla varavonalazii da häviemäs olijoi.
Jani Koskiin (Koskinen)

tämä kirjutus jatkuu huomei

3 vastausta artikkeliin “Nägökandu

  1. Neče sugunimi eule karjalaine muodo, a se on pohjaskarjalaine suomen kielen murdehien mugah. Jani tiettäväine iče tiedänöy parembah. Nu sit ”karjalaine” muodo täs nimes olis Koskini libo Koskine. Nämmät ezimerkit ”Koskijev” da neče toine ollah enämbi venan kieline versii karjalazes libo suomelazes nimes.

  2. Kirjutan puaksuh ”Pohjas-Karjalan suomen kielen murrehtu” muga ku Burčan Aristegi tiedäy, ga tämä nimimuodo Koskiin eule sidägi. Se on minun tuatontuaton suvun liidehhämälästy murrehtu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *