Karjalankielizel suarnukodvazel kirjastos

satutunti_Muhos-1
Iida Ylioja da Merja Jurvakainen

”Terveh! Minä olen Iida. Kenbo sinä olet?” Pyöryžäs stolas ymbäri istuu viizi piendy lastu kepkat piäs kačellen diivuijen ymbäri. Nenänsydijät silmät tuijotetah Iida Yliojua, kudai  vaste on ezitännyh heile karjalankielizen kyzymyksen. Olemmo Muhoksen Koivu ja tähti -kul’tuurukeskukses kirjaston lapsienčupus, da algamas on karjalankielizien suarnoin luvendukodvaine. Lapset ollah tuldu täh Oulun čuran Salmi-kerhon hommattuh pidoh omassah perehpäivyhoidajanke. Iida Yliojan puarannu luvendukodvastu johtamas on täl kerdua Merja Jurvakainen.

”Täs on Milan pereh. Perehes on viizi hengie: muamo, tuatto da kolme lastu”, Iida lugou lapsile. Käis on Maria Kähärin kirju Milan perehen päivy, kudamua pienet piät nenänsydijöinny kiännytäh kaččomah. ”Tiedättekö, mitä ovat hiukset karjalaksi?” Iida kyzelöy. ”Tukat, sehäi on vähilleh kui suomen kieles”, häi sit pal’l’astau. Merja da Iida opastetah lapsile karjalankielizii sanoi: ” Ongo teil kaikil silmät, suu da kieli” Pieni brihačču čökkiäy kielen ullos omas suus da duumaiččou kyzymysty syvennyönny.

”Mibo se paidu vois olla suomekse?” Iidä kyzyy. ”Paita!” kirguau pieni tyttö rohkieh. ”Nu, mibo tämänluaduine pienen lapsen helybobaine vois olla? ”Marakassi!”išköy kihlat yksi lapsis, kuni toine kirguau sanan helistin. Sehäi se toven tottu on. ”Stuulu on tuoli da stola on pöytä”, sanelou Iida. Pienet sormet innostutah taputtamah stolua, konzu Iidagi taputtau. ”Lapset, kuibohäi Iida on opastunnuh karjalan kieleh? Merja kyzelöy. ”Häi iče keksi sen!”, yksi lapsis sanou, da aiguzii nagrattau. ”Iidan muamo on Iidua opastannuh. Minägi opastuin karjalan kieleh kois. Muamo da buabo minuu sih opastettih”; Merja sellittäy.

Satutunti_Muhos2-1
Olisgo tämä tartutin hyvä…

Puolen čuasun piduine suarnukodvaine meni terväh, da kirjastonhoidai tuou stolale tukun värikästy tartutindu, kudamis jogahine lapsi suau vallita yhten mustokse. Pieni brihačču tiedäy mibo niilöis on hänen: käzikärritartutin, välttämättäh. Täl kerdua luvendupasportan tartutin on suadu karjalankielizien suarnoin kuundelemizes, ga tämä kerdu ei toinah ole jälgimäine. Sygyzyl suarnukodvazii pietäh kerran libo kaksi kerdua kuus. Iida Yliojan da Merja Jurvakaisen ližäkse Pirkko Lomu on jo sanonuh, ku häigi rubieu suarnoi lugemah, ga kerale kučutah sežo toizii innokkahii livvinkarjalakse maltajii.

Suarnukodvazen jälgeh on aigu istavuo da juvva koufeidu nižuzenke. Iida Ylioja sanou, ku on ruadanuh lapsienke jo vuozien aijan päivykois i omatahtozennugi. ”Minä da minun ukko Erkki Ylioja kävyimmö monii vuozii päivykodiloih da olimmo lapsien buabo i died’oi.” Erkki-died’oi kartai da Iida-buabo kezräi villua da nenga suadih lapset tunnustuo ezimerkikse vahnoih ruadotaboih. Yliojat sežo piettih lapsienkerhuo omassah kois susiedoin lapsile. Kerho kerävyi kerran nedälis ihan seiččemen vuvven aijan. Kerhos kižattih, pastettih da katettih stola lapsienke čomah luaduh. Rastavan da keviän aigua järjestettih pruazniekku, kudamas oli vesseliä ohjelmua.

Merja Jurvakainen sanelou, ku innostus kielih sytyi ruavos Finnmatkoil. Merja pagizou ezimerkikse hyviä gretsien da portugualien kieldy. Rakkahus karjalan kieleh tartui kois buabaspäi da sit muamaspäi. Kolmei keskenäh smietimmö luvendukodvazien struktuurua da sidä, kuibo net mendäs hyvin. Merjan mieles on tärgei, ku kaikil suarnanlugijoil olis tuvennu hyvä pedagougine pluanu. ”On tärgei tiediä, mittumah tabah lapsi omaksuu kielen. Lugii maltau nenga vediä tarvittavis nuorazis”, duumaiččou lapsienpäivykoinopastajakse da harjavumisskolanopastajakse opastunnuh Merja. Häi iče pidäy tärgienny sidä, ku suarnukodvazes on kižua da ruandua. Pienien, alle školaigäzien lapsien mieles puolengi čuassuu on pitky aigu, ku pidänöy vaiku istuo paikoilleh da kuunnella. Sendäh Merja vihjuau, ku suarnukodvazen allus da lopus maksau pajattua libo kižata lapsienke midätah vesseliä, ku lapset innostuttas.

Oulun čuran Salmi-kerho kehoittau kaikkii Suomen karjalankielzii kollektiivoi kerale luvenduruandah. Ruandas on helpo sobie oman alovehellizen kirjaston personualanke. Ezimerkikse Muhoksel kirjasto hyväs mieles vastai uvven ruandumuvvon. Kirjasto andau suarnukodvazih näh paikat da avvuttau pidoloin reklamiiruimizes. Muhoksen kirjasto reklamiiruiččou piduo ezimerkikse omillah Facebook-sivuloil, alovehellizes lehtes sego kunnan syväinpuolizil viestindykanualoil. Karjalan Kielen Seura sežo ilomielel avvuttau luvenduruandan alguh panos. Ei olle oman paikkukunnan kirjastos vie karjalankielizii lapsienkirjoi, voi kirjastuo pakita niilöi hommuamah. Kirjoi voibi tilata sežo Karjalan Kielen Seuran verkolaukas: http://www.karjal.fi/kks/shop/
Ližätieduo luvenduruandas suau karjalan kielen da kul’tuuran elvytyshankehen kordinuatoral Heini Karjalaizel: heini.karjalainen@karjal.fi libo tel. 044 989 9544

Tekstu da fotokuvat: Heini Karjalainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *