Rasizmua vastustannuh pappi menetti käit 28 vuottu tagaperin kirjazienbomban räjähtettyy ‒

Isä Lapsley

Nygöi häi stimuliiruiččou Suomie tunnustamah saamelazien tiijustetut viäryöt

 
Suviafrikkalaine pappi Michael Lapsley (fotokuvas) on luadinuh oman eloksenruavon käzittelemäl kogonazien rahvaskundien traumoi. Lapsley stimuliiruiččou Suomie tunnustamah saamelazien tiijustetut viäryöt, ku kaksi rahvastu voidas solmie rauhan omassah mennezyönke.
Konzu tuatto Michael Lapsley tulou uudeh muah, häi kyzyy enzimäzikse rahvahal: Mittumis dielolois ei voi paista iäneh?
‒ Dielot, kudamis ei paista, ollah moizet, kudamis ristikanzoil pidäy parata. Tavan mugah vaikastummo istin kauhielois dielolois, kudamat olemmo tiijustannuh. Niilöis ristikanzoil yhtelläh pidäs paista, ei vaikastuo, kerdou Michael Lapsley.
Lapsley tiedäy dielon.
28 vuottu tagaperin häi otti vastah kirjazienbomban da menetti räjähtykses mollembat käit da yhten silmän.
Sen sijah, ku häi olis kačker pahanazujii kohtah, häi rubei opastamah ristikanzoi piäzyh mennyön aijan mustolois. Häi pidäy nygöi luvendoloi muailmal da opastau ristikanzoi käzittelemäh omii traumatičnoloi elämyksii da vastavumah oman mennyön aijanke. Michael Lapsleyn johtettu The Institute for Healing of Memories oppiu kannattua kestäjiä yksilöllisty da kollektiivistu paranemistu, kudai luadiu mahtollizekse rauhallizemban da zakonanmugazemban tulevazuon.
Lapsely sanelou yksilölöin, kollektiivoin da rahvahien tavas unohtua da havvata pahat dielot.
Ristikanzale taba on luonnolline, ga Lapsleyn mugah täs voibi roita vaiku ližiä probliemua.
‒ Tahto havvata da unohtua on eriluaduzembi, migu tahto mustua da parata. Matku paranemizeh tarkoittau sidä, ku sovitah rauhu mennyön aijanke. Myö emmo voi luadie rauhua, kuni emmo ole käynnyh läbi niilöi dieloloi: vojuinnuh niilöinke da kandanuh keral niilöi, sanelou Lapsely.
Nikel ei pidäs jiähä oman mennyzyön vangikse
Tuatto Michael Lapsley on anglikuanupappi da veteruanu borčas apartheidua vastah. Lapsely ruadoi 90-luvul Suvi-Afrikan tozi- da sobuprotsesas, kudai sellitti apartheidan aigazii rikoksii da muan traumatičnoidu poliittistu histouriedu.
Sulakuun allus häi pidi luvendon Lapin yliopistos da ruadopajan Inaris niilöih näh, kudamat opastutah pohjazen sobukyzymyksih. Häi sanelou rahvahale omassah kerdomuksen da rohkuau ristikanzoi luadimah rauhan oman mennyzyönke.
Paranemine algau, ku ristikanzu pagizou suorah omis traumois, uskou tuatto Lapsley.
‒ Konzu ristikanzale tapahtuu ylen hirviedy, häi voi ruveta kostajakse. Pidäs yhtelläh ruadua muga, ku pahanruadajan žertvu piäzis voittajannu vaigies tilandehes, Lapsley sanelou.
Häi kuvailou eloksen traumatičnoloi elämyksii jovekse, kudaman pyördehilöih elämykset azetutah. Ristikanzu jiäy sit rounoku vangikse omassah histourieh. Täs tapahtukses paranemine tarkoittau sidä, ku jogi voibi tuaste virrata.
Vaigieloin mustoloin käzittelendäl on äijy merkičysty ristikanzoile, kudamat ollah tiijustettu voinan, ga sežo sorron eriluaduzii muodoloi.
Häi sanelou, ku traumatičnoi histourii siirdyy tožo sugupolvelpäi toizele. Paranemizes tärgevin on yhtelläh murendua moine čieppi.
‒ Enne kaikkie alguperäzet rahvahat ymbäri muailmua ollah tiijustettu lujua alendamistu, depressiedy da alistustu. Äijien tovestehien mugah nämät traumat voijah siirdyö edehpäi. Paranemizen avain sit, midä meile tapahtuu sil kodvazel, konzu meidy kuunnellah da meijän mennyzyös tunnustetah.
”Suomes jogahizel pidäs tiediä, midä saamelazile rodih”
Tuatto Michael Lapsley oli keral vuvvennu 1995 perustetus tozikomissiiprotsesas Suvi-Afrikas.
Arhijepiskopan Desmond Tutun johtettu tozikomissii selvitti piäl nellän vuvven aijan ristikanzanoigevusrikoksii. Komissien aigua kuultih nenga 21 000 rasizman žertvua. Suvi-Afrikan tozikomissiel oli tärgei rouli Suvi-Afrikan muuttujes demokruattizekse valdivokse.
Suomen halličus tiijoitti sygyzyl 2017, ku panou alguh saamelazien dieloloi käzittelijän toziprotsesan. Tozikomissien piämiäränny oli algua protsessu, kudamas saamelazet voijah purgua omii elämyksii proportsies valdivovaldah, ga sežo kohendua omii välilöi toizih saamelazien alovehen eläjih.
Lapsleyn mugah tozi- da sobuprotsessois tärgevin on ližätä tieduo sit, midä histouries on tapahtunnuh. Tiedo mennyzyös pidäy sežo ylehizeh tunnustua, sanelou Lapsley.
‒ Jogahizel Suomes pidäs tiediä, midä saamelazile tapahtui yhteiskodiškolis. Samoiten ku saamelazet paratah nämmis elämyksis, pidäy valdurahvahal suaja tieduo niilöis da tunnustua tapahtunnuot dielot.
‒ Ristikanzoil pidäs sežo duumaija, midäbö merkiččis saamelazile da Suomen valdivole rauhan luadimine mennyzyönke.
Lapsley aksentiiruiččou, ku Suomes pidäs tunnustua saamelazien tiijustettu histourii, ku tuliel aigua ei toistettas tahtojen libo tahtomattah luajittuloi viäryksii, da ei siirrettäs niilöi edehpäi.
‒ Puaksuh hyö, kudamat ollah viärät sordoh, eletäh tiedämättöminny da kielletäh tapahtunnuot. Hyö, kudamil on nämmii elämyksii, voijah kandua sugupolves toizeh traumatičnoloi mustoloi sit, midä heijän mennyzyös on tapahtunnuh. Nuat pahat mustot ollah kui myrky, kudai vaikuttau rahvahienvälizih kontaktoih, perehih da ruandah, Lapsley sanelou.
Sara Wesslin, Yle
Fotokuva: Sara Wesslin / Yle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *