Karjalan kieleh opastus jatkuu Päivännouzu-Suomen yliopistos

Jovensuun dorogoi karjalakseKarjalan kieleh da kul’tuurah opastetah Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus nygöi jo kymmenetty vuottu. Karjalan kieli on omannu opastusainehennu vaiku Päivännouzu-Suomen yliopistos, da yliopisto ongi ellendännyh karjalan kielen voimuvarakse, kudai tuou nägyvytty da omaperäzytty kogo yliopistole.

Tänä keviän on lujendettu opastusainehen uuzi opastuspluanu kolmekse vuvvekse edehpäi. Karjalan opastus ohjelmah on luajittu erähii muutoksii, ga se pyzyy säilyy endizeh tabah monipuolizennu. Suuri muutos kogo yliopistos opastusrakendehes on opastumizen jagavumine erillizikse kandiduattu- da magistruohjelmoikse.

Karjalan kieli da kul’tuuru on välly sivuaineh, kudamua suajah opastuo kai Päivännouzu-Suomen yliopiston opastujat. Opastusaineh avuau karjalan kieleh monipuolizen kielitiijollizen nägökulman, kudamua jogahizen opastujan oma ainehyhtistelmy tävvendäy (ezim. suomen libo ven’an kieli libo pravoslaunoi teoulougii). Yliopisto-opastundat taritah sežo nägöaloi da ellendysty karjalan eri kielimuodoloih, niilöin tagaperih da keskinäzih välilöih. Yhteh karjalan variantah opastumine andau valmehukset toiziengi karjalan variantoin maltandah da ellendämizeh.

Karjalan opastamizen kulmukivenny ollah kielinerokursit karjalan kielen luvendot, kudamih on sulatettu harjaitukset, vuoropaginat, eriluadizet ruadopajat imi, kudamii järjestetäh ielleh kui livvinkarjalas muga i vienankarjalasgi (algukursi, jatkokursi da paginkursi). Uvvennu opastusohjelmah on ližätty suvikarjalan peruskursi, kudamua planiiruijah todevuttua tulien kolmevuodizen periodan aigua. Kieliopastamizien piämiäränny on andua opastujile käytändön suulline da kirjalline kielenmalto dai karjalan kielen peruskieliopin tiedämine.  Kielinerokursiloin opastajat ollah roinduperäzet karjalakse pagizijat, kudamat ollah opastuttu kieleh yliopistos da tutkittu sidä.

Kieliopastumizeh kuulutah sežo karjalankielen lugupiiri, kuduas tekstoin kauti tunnustutah karjalan eri kielimuodoloih, sego suuren kannatuksen suannuh karjalan kiännösseminuaru, kudai on hommattu Konehen fondan rahoitukset turvin da kudamah ollah piästy opastumah yliopiston opastujien ližäkse vie muutgi rahvas.

Karjalan kielen da kul’tuuran opastusaineheh kuulutah perus- da ainehopastumizen da syvendäjien opastumizien kogonazuot. Perusopastumizen painokeski on kieliopastumizes da kielenmalton kehitändäs, aineh- da syvendäjis opastumizis keskustutah kielen syvendäjäh, teoriettizembah tarkasteluh.

Kieliopastundas käzitelläh sežo karjalan kielen histouriedu da kielen eri murdehii, kirjukielien kehittymisty, karjalan kielen stuatussua suomen lähäzimänny sugukielenny da toizielpäi sen suaduu lujua kontaktuvaikutustu kui ven’an- muga i suomen kielespäi. Karjalan kielen opastujile annetah ližäkse perustiijot vähembistökielien stuatussah liittyjis kyzymyksis sego kielien elvyttämizes. Enne kaikkie aineh- da syvendäjis opastumizis on äijy fakul’tativinoidu kursua da opastusperiodua, kudamis opastui voi kerätä ičelleh mieluzan kogonazuon.

Opastusaineheh kuuluu sežo karjalazen kul’tuuran opastumistu, kudamas tarkastellah ezim. suullistu perindehty, rahvahanmuuzikkua da karjalankielisty kirjallizuttu samoiten kui perustehellizembah karjalazien stuatussua päivännouzun da päivänlaskun raja-alovehel. Kul’tuuran käzittelemizeh kuulutah kui perindehelline karjalaine kul’tuuru muga i nygypäivän karjalazusgi.

Luguvuozien 2018‒2021 opastusohjelmas ollah keral nämmä karjalan kielimuvvot: vienankarjal, livvinkarjal (libo aunuksenkarjal) da suvikarjal (da vie eriže suvikarjalah kuului tverinkarjal dai karjalan lähäine sugukieli lyydi)

Kielennimie karjal libo karjalan kieli käyteth kui opastusainehen nimes (karjalan kieli da kul’tuuru) muga i opastusperiodoingi nimilöis: nämmii ollah ezim. ”Johtando karjalan kieleh da kul’tuurah, ”Karjalan kielen murdehet”, ”Karjal da ven’a” libo ”Karjal baltiekkumerensuomelazennu kielenny”. Päivännouzu-Suomen yliopistos karjalal libo karjalan kielel tarkoitetah kaikkii ielmainittuloi karjalazii kielimuodoloi yhtes, sit vienan-, suvi- da livvinkarjalua, kudai noudau alan tutkimukses lujennuttu nimityskäytändyö. Nimitysty varzinkarjal ei käytetä uvves opastusohjelmas opastusperiodoin nimilöis, ga opastukses sil tarkoitetah tavallizeh tabah vienan- da suvikarjalua yhtes.

Karjalan kielen tutkimus da opastamine voijah vaikuttua karjalan kielen stuatussah, sen säilymizeh da sen kirjukielien stuatussah tulevazuos. Karjalan yliopisto-opastus valmistau karjalan kielen azientundijoi, kudamat ollah pättävät da motiviiruinnuot ruadamah karjalan kielen hyväkse, ezim. opastajii karjalan kielen kursiloile sego opastusmaterjualoin luadijoi da kielikyzymyksis aktiivizii, omat mielet sanojii yhteiskunnallizii toimijoi. Karjalah opastumine yliopistos andau opastusigäzele sugupolvele erinomazen mahtolližuon tunnustuo syväh karjalan kielimuodoloih da karjalazuoh dai varaittavas tilas olijoin kielien tilandeheh da niilöin elvytykseh.

Vesa Koivisto

Kirjuttai on karjalan kielen da kul’tuuran professoru Päivännouzu-Suomen yliopistos

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *