Uuzi karjalaine verkokirjasto avattih seuran sivuloil

EtusivuKarjalan Kielen Seura avai 8.3. uvven omassah verkokirjaston. Kirjasto on tarkoitettu kaikile, ket tahtotah tuttavuo karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah, da sen julgavoloi voibi lugie välläh ilmai peittosanoi. Sivusto ruadau enne kaikkie karjalan kielen da kul’tuuran elvytysruavon avukse. Kirjasto jullatah allukse suomenkielizenny, ga jatkos sen kielikogomukseh liitetäh sežo karjalan kieli da sen eri murdehet.
Verkokirjaston kauti piäzet lugemah sähköllizes muvvos äijii tärgielöi julgavoloi. Nämmis merkiččevin on Karjala‒suomi -sanakirja, kudaman on luadinuh karjalankielizien sanakirjoin spetsazeintundii Raija Pyöli. Pyöli julgai sanakirjan omih dengoih vuvven 2016 allus, da se luadiu puaran Markianovan da Pyölin vuvvennu 2008 jullatun Suomi‒karjala -sanakirjanke. Sivuu sanakirjas on enäm 450 da eččosanua piäl 20 000. Sanastoh kuuluu vahnemban sanaston ližäkse sežo äijällizeh neologizmua, kudamua on otettu ezimerkikse kaunehkirjallizuos, Oma mua -lehtes sego Ylen karjalankielizis uudizispäi. Pyölin sanakirjan piämiäränny on kannattua karjalan paginmaltuo dai lujendua kaunehkirjallizuon da sanomulehtilöin lugumaltuo da sen kauti kirjutusmaltuogi.

Esitteet ja ohjeet Kaunokirjallisuus
Natalia Giloevan Suomi‒karjal hoidosanasto on tarkoitettu enne kaikkie hoidajile, kudamat hoijetah kois libo laitoksis eläjii vahnembii karjalazii. Omakieline, karjalankieline hoido tuou turvua vahnan ristikanzan elokseh, konzu myöhembä opastuttu suomen kieli rubieu vähitellen jiämäh taga-alale. Giloevan Suomi‒karjal einehsanasto on tarkoitettu kaikenigäzile keittomaltos innostunnuzile. Gastronoumii on ylen tärgei vuitti karjalastu kul’tuurua, da uvven sanaston avul gastronoumien suvaiččijoil on kebjei käyttiä hyväkse jo olemas olijoi karjalankielizii reseptoi. Kui Giloevan sanastoloi muga i Pyölin sanakirjua tävvendetäh vie jatkosgi.
Kirjastos voibi ližäkse lugie Veijon Saloheimon uuzimua luvetteluo Taga-Karjalas 1600-luvul elänyzis karjalazis ližänimienke. Nimet on kerätty Kägisalmen gubernien tilikirjoispäi, da äijät luvettelos olijat ristikanzat ollah vuozinnu 1620‒1658 pajettu Ruočin valdua Ven’ale. Sugunimilöin käyttämine lujeni päivänlaskupuolizes Karjalas keskiaijal, da sežo Saloheimon luvettelon ližänimet tovellizuos ollah oldu sugunimilöi. Karjalazet ollah yksi Europan enzimäzis rahvahis, kudamat ollah ruvettu käyttämäh sugunimilöi.
Verkokirjastos on sežo äijy Karjalan Kielen Seuran uvvendostu, kudamua jullatah myöhembä sežo painetuloinnu verisielöinny. Karjalazen kirjuttajan Aleksandr Kräkkijevan tevokses Ogahakas taival on Kräkkijevan prouzua da runoloi dai hänen omii kiännöksii Roza Kräkkijevan ven’ankielizis runolois.
Zinaida Dubininan runokirjas Runoloi karjalakse on nenga kolmekymmen runuo, kudamis vuitti on Dubininan omii tekstoi da vuitti hänen omii kiännöksii enimite ven’alazis runolois da rahvahanpajolois. Sežo Eino Leinon rakastetut runot Marjatan laulu sego Lemminkäisen äiti ollah suadu kirkahan kaunehen karjalankielizen muvvon. Pajon ystävät toinah innostutah Dubininan uvvendoskirjas Pajoloi karjalakse, kudamas on 36:n pajon sanat karjalakse kiännettylöinny. Jogahine varmah tiedäy pajot Jo Karjalan kunnoil on lehti puus dai Taivas on muzavansinine da tiähtytty se täyzi.
Aaro Mensonen on kerännyh omassah kirjah Sananpolvii da sanoi suuren keräilemän karjalazii sananpolvii da niilöin suomenkielizii kiännöksii. Sananpolvien kauti lugii tuttavuu karjalazih taboih, elokseh, luonnonilmivölöih, uskomuksih da ristikanzoih. Mensozen tevos Sanondoi ezittelöy karjalan kielele ominazii sanondoi sego niilöin kiännöksii suomekse. ‒ Kielen ladvas olis, duumaiččou karjalaine, ku ei kerras dieluo musta.

Esitteet ja ohjeetSanakirjoin da kaunehkirjallizuon ližäkse uvves karjalazes verkokirjastospäi voibi amuldua ičelleh eriluaduzii ohjavoloi da ezittehii. Ezimerkikse ezittehes Lue ja kirjoita karjalaksi on innostajua vihjavustu sit, kuibo karjalan kielen käyttyö vois ližätä jogapäiväzes elokses. Uvves kirjastos on sežo linkilöi tärgielöile karjalazile verkosivuloile kui Ylen karjalankielizih uudizih dai keskizeh kirjallizuoh muijale verkos. Verkokirjasto tävvendyy myöhembä vie moneh tabah. Kirjaston enzimäine versii nägyy parahite kodikonehel, ga šelailemine on mahtolline dielo sežo muil laittehil. Kirjaston adressi on www.karjal.fi/avoinkirjasto, da sinne piäzet sežo Karjalan Kielen Seuran edusivun kauti.
Tekstu da fotokuvat: Heini Karjalainen

Yksi kommentu “Uuzi karjalaine verkokirjasto avattih seuran sivuloil

  1. Mie oleen aivan hämmästyny ette saatan lukea karjalankieltä. Se juoksee minuun kovhin niinku laulu minuun omala meänkielelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *