Kaiguloi iččenäizüvven alguvuozikümmenildü

Rajan kahten puolen

Suomi oli vuozinnu 1809 – 1917 Venan vallan al avtonoumizennu haldivoiččikundannu. Silloi mualoin väline raja oli augi. Mugai monenlastu kauppua dai ühtesoluo silloi suvaiččih.
Sih aigah monet nuoret mušikat otettih mučoi Venan puolel. Rajan ”poikkinainti” oli silloi tavallistu dai Karjalas. Luatogan Karjalas Salmin pogostan rajahierun Käsnüsellän itäine nuapurhieru oli Kolatselgü. Mugai monet Käsnüsellän mušikat otettih mutšoi Kolatselästü.
Dai minun died`oi kävi kozioretkel nuapuriküläs da toi oman nuorikon Akuliinan Käsnüselgäh.
Venan vallankumovuksen da Suomen rahvahankeskeizes müllerrükzes mualoin väline raja salvattih.
Puomi heittüi dai Käsnüsellän da Kolatsellän välil. Süntüi tragedii, ku auginazen rajan kahten puolen
venčupuaruloin rodnat jiätih salvatun rajan mollembin puolin.

Leibiä rajan tagua

Baba, kazi da metla-1

Venan vallankumovustu da Suomen rahvahankeskeiztü voinua seurannehiin vuoziin aigah Karjalas oli kova puute einehis. Suomi ei olluh omavaraine leibyviljan portsieloih. Leivän hommuamine vaigevui, ku vil`lan ulgomualaine tuomine azetui voinan täh. Nevvostoliitos tilandeh vil`lan portsieloih oli selgiesti parembi. Akuliina da Johannes Marttisen kattilkundah rodih seiččie lastu, nel`lü prihaččuu da kolme tüttüö. Mugai ravingon hommuamine perehel hädäaigannu oli vaigiedu.
Minun olles pikkarane brihaččune buaboi kerdoi päivännouzurajan tuakse tekemistäh uhkarohkeis leivänhagumatkoisdu. Buabusku ei jiännüh nälgüvuozinnu joudavakse. Baba pani repun selgäh da kierdeli rohkiesti korbiloin kauti rajale.
Rajapuomi vardoiččijoin ker jäi loitombakse. Joven tulduo vastah baba nosti jupkan helman vyödäröl da kahlai madalas koskikohtal toisel äbrähäl. Suomen puolen vardoiččijoit oldih tiedosii baban matkois, aku Kolatsellän puolel pidi vardoijakseh itänuapurin vardoiččijoidu. Kolatselläs aikuisekse vadrastunnuh Akuliina tunsi hyvin mollembiin hieruloin leviet korpimečät, kudamis häi oli samoilluh marju- da sienimatkoillah. Kolatselläs häi sai rodnildu dai tuttavildu repun täyteh leibiä da muuloiki elintarvikkehii. Kodih baba palai eri reittii myöte. Nenga häi yöksytti mahtollizet jällittäit.
Neuvvostoliiton rajavardoiččijoit valvottih hyvin tarkah rajaseuduu, mugai yltiöpäiseh rajan ylitykseh ei olluh varua. Buabusku teki vuoziin suatos monii reppureissuloi rajan takaiseh roindukyläh.
Häntä ei vangittu nikonsu. Baba oli hiitroi da käytti suurdu saloalovehtu hyväkse reissuloillah.

Raudueszrippu heittüü

Talvisovan algajes sygüsütalvel vuonnu 1939 Käsnüsellän vägi siirrettih süvembäl Suomeh. Jatkosovan algajes kesäl vuonnu 1941 suomalazet joukot mendih terväh Petroskoidu kohti. Nügöi Kolatsellän vägi joutui vuoros evakkomatkal. Jatkovoinan loppukohtas kesäl 1944 karjalazet jovvuttih lähtemäh toizen kerran mierondorogal. Valdukundiin välistü rajua siirrettih rauhannevvottelus läs 100 kilometrii ländeh päi. Rauduezirippu heittüi uvvel rajal läs viijekse vuozikymmenekse. Itärajan tuakse jiähänet rodnat hävittih sovan melskeheh. Lizäkse Neuvvostoliiton aigukavvel rajan tagasii rodnii oli mahtottomua sellittiä.

Hämmästüttäi tiedo rajan tagua

Vuonnu 2006 tuli hämmästüttäi tiedo rajan tagua. Rajan kahten puolen jiänehiin rodniin sellittelii Timo Laakso Helsingistü soitti minulleni da küzeli meijän suvun tilandehtu. Paistes selgeni, sto meil on löydynnüh rodnii Karjalasdu Venan puolel. Küzümükses oli izän muamon libo baban vel`lentütär Maria Sissojeva dai hänen kolme tytärtü perehiinke. Tulien kesännü kävin tabuamas Venal Mariamuorii da hänen tyttärii. Vuvven 2008 alus Marian tytär Natasha oli tytär Olganke nedälin gostis meil Muhoksel. Kesäl vuonnu 2012 kävimmö mučoin ker rodnis Olgan perehen luo Petrozkois. Meidy piettih vahnan pril`utškusanan mugah ku jepiskoppua pappilas.

Epilogi
Piemmö Petrozkois asuvan Olgan ker ühtevüttü elektropoštun välitüksel. Olga ei ellendä suomen kieldy da minä en ellendä venua. Mugai myö kirjutammo elektropoštus englannin kielel.
Olgua himoittas kävvä uvvessah Suomes da Muhoksel. Tavalliset Venan kansalazet suahah ajua vällästi länsimaih, no valdion virkamiehil da naisil on ajokieldo ländeh. Majurinnu miliišis palvelii Olga ei nenga ollen piäse lomal länsimaih. Mugai myö rodnat olemmo iellepäiki ozittain eroitettunnu rajan kahten puolen. Tšimoin Peša alias Pertti Marttinen, Muhos

Fotokuva: Tšimoin (Marttisen) baba, kazi da metla oman taloin portahil Muhoksel 1950-luvun alus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *